Uuno Turhapuro kokoelma

Uuno Turhapuro on vuonna 1973 valmistunut ensimmäinen Uuno Turhapuro -elokuva. Se keräsi elokuvateattereihin 613 409 katsojaa ja on näin toiseksi katsotuin Turhapuro-elokuva. Samalla elokuva on vuoden 1973 ja koko 1970-luvun kotimaisista elokuvista toiseksi katsotuin. Spede Pasanen käytti elokuvan kuvausten toteuttamisessa ensimmäistä kertaa hyväkseen edullista videotekniikkaa. Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan mustavalkoisena kuvanauhalle, josta se kopioitiin elokuvafilmille leikkausta ja elokuvateatteriesitystä varten.

Uunolle yritetään löytää työpaikka, mutta rajattoman mielikuvituksensa ja ystävänsä Härski Hartikaisen suosiollisella avustuksella hän onnistuu välttämään niin isot kuin pienetkin työt. Kunnes kohtalo puuttuu peliin ja Uunosta tulee se, mistä hän on uneksinut aamu-, keskipäivä- ja iltatorkuillaan: filmitähti! Appiukolla on kuitenkin mielessä ihan toinen ura. Koska Uuno tuntee voikukan, hänessä on ainesta kasvitieteen professoriksi.

Uuno viettää 1-vuotishääpäivää kesämökillä vaimonsa Elisabetin ja ystävänsä Härski-Hartikaisen kanssa. Lottokupongin palauttamisesta alkava sekaannus tekee Uunosta vuoroin ihannoidun miljonäärin, vuoroin vaimonsa rahoilla elävän turjakkeen. Appivanhempien suhde Uunoon vaihtelee voitto-odotusten mukaan.

Uuno muuttaa isänsä maatilalta Helsinkiin etsimään itselleen kaunista ja rikasta vaimoa. Pian hän tapaakin elämänsä naisen Elisabethin ja houkuttelee uudet tuttavuutensa Härski Hartikaisen ja Lörssonin avukseen kosintapuuhiin.

Elisabeth lähtee Uunon kanssa vanhempiensa kesämökille. Vuorineuvos Tuura on nimittäin puolueensa presidenttiehdokas ja vävypoika tulee pitää poissa jaloista kampanjan ajan. Ystävänsä Härski Hartikaisen kanssa Uuno kuitenkin sotkeentuu kampanjaan muun muassa esiintymällä amerikansuomalaisena kaksoisveljenään Georgena ja Näkymättömänä miehenä.

Uunolla todetaan niin loistava hajuaisti, että hän pystyy haistamaan näyteikkunan läpi mitä ruokia lasin takana on. Loistavan hajuaistinsa vuoksi Uuno pääsee poliisin koirakouluun oppilaaksi. Samaan aikaan appiukko on valittu valtakunnanneuvottelijaksi. Mutta eihän se sovi, että niin korkea-arvoisen miehen vävy on oppilaana koirakoulussa. Appiukko päättää rikkoa Uunon ja hänen vaimonsa välit saadakseen pariskunnan eroamaan.

Uunolla ja hänen appiukollaan on muutamia pikku erimielisyyksiä. Appiukko on nimittäin sitä mieltä, että hänen tyttärensä on naimisissa täysin väärän miehen kanssa, ja sitähän Uuno ei jaksa käsittää. Lopulta päädytään siihen, että Uuno ja hänen vaimonsa eroavat. Kaikki meneekin hyvin kunnes Uunolta menee muisti pikku onnettomuudessa. Hän ei muista mitään. Ei edes sitä kuka hän on. Ja siitä alkaa taas kaikki mennä niin pieleen kuin nyt yleensä vaan voi mennä...

Uunoa vaivaa ajoittain muistinmenetys ja hän kuvittelee olevansa nainen. Kun naapurin lapsi on heillä hoidossa, Uuno uskoo olevansa lapsen äiti ja kuvittelee, että appiukko Tuura on hänen aviomiehensä ja samalla lapsen isä. Samaan aikaan johtaja Tuuralla on vaikeuksia maahan saapuneen neuvostoliittolaisen kauppavaltuuston kanssa. Mutta onneksi tilanteen pelastaa Uuno - rouva Tuuran hahmossa...

Uuno Turhapuro armeijan leivissä on vuonna 1984 ensi-iltansa saanut, yhdeksäs Uuno Turhapuro -elokuva. Elokuva on kaikkien aikojen menestynein Turhapuro-elokuva ja Suomen 7. menestynein kotimainen elokuva vuoden 1968 jälkeen. Elokuvateatterissa sen kävi katsomassa 750 000 katsojaa. Elokuvasta on tehty myös 7-osainen televisiosarja, joka on esitetty aiemmin vuosina 1986, 1996, 2001, 2003 ja 2008.

Elokuva oli vuoden 1985 katsotuin kotimainen elokuva. Elokuvateattereissa sen kävi katsomassa 607 939 katsojaa Elokuva sai alkunsa, kun äänittäjä Pekka Lampela valitti talvella 1984-1985 Hei kliffaa hei -elokuvan kuvauksissa ohjaaja Ere Kokkoselle, että aina elokuvien kuvauksissa saa palella. Ere lupasi, että seuraavassa elokuvassa et palele ja keksi tehdä Turhapuro-elokuvan Espanjassa. Espanja ruokki elokuvan käsikirjoittajaa Ere Kokkosta niin paljon, että editointivaiheessa elokuvaa jouduttiin kohtausten runsaudenpulan takia lyhentämään noin 20 minuuttia. Elokuvan golf-kohtausta tehtäessä samalla golfkentällä oli pelaamassa legendaarinen Bond-näyttelijä Sean Connery. Työryhmä ajatteli kutsua hänet mukaan elokuvaan pieneen cameo-rooliin, mutta loppujen lopuksi kukaan työryhmän jäsenistä ei iljennyt kutsua "suurta legendaa" mukaan elokuvaan. Elokuvassa nähdään myös Veskun Nasse-setä -hahmo.

Uuno Turhapuro palaa kotikyläänsä, jossa vanha isäukko, kartanon entinen renki, viettää eläkepäiviään. Samaan aikaan Uunon appi, johtaja Tuura, yrittää epätoivoisesti päästä eroon vävypojastaan, mutta erehtyy ostamaan vanhan kartanon aivan Uunon kotikylän keskustasta. Yhteenotto on taas väistämättömästi edessä...

Uuno Turhapuro - kaksoisagentti on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut 12. Uuno Turhapuro -elokuva. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Spede Pasanen ja se on ensimmäinen ilman Ere Kokkosta tehty Uuno-elokuva. Kohtaus, jossa Uuno hakee kahvitarjoilun pankinjohtajalta rahana kuvattiin Speden Pasasen työhuoneessa MTV:llä. Uuno Turhapuro - kaksoisagentti oli vuoden 1987 katsotuin kotimainen elokuva. Elokuvateattereissa sen näki 420 000 katsojaa. Elokuvan tuotantokustannukset olivat 2 096 000 markkaa (netto), eli noin 350 000 euroa. Suomen elokuvasäätiö myönsi elokuvalle kopiotukea 79 000 markkaa, eli noin 13 000 euroa.

Kun appiukko Tuura on jättämässä toimitusjohtajan tehtäviä, Uuno on tietenkin halukas hänen seuraajakseen. Sörsselssön ja Härski-Hartikainen ryhtyvät auttamaan Uunoa jotta tämä valittaisiin toimitusjohtajaksi. He löytävät lähes Uunon näköisen miehen, joka on monen alan professori ja tietokone-expertti. Kun mies on tehty ihan Uunon näköiseksi, hän ryhtyy salaa tuuraamaan Uunoa toimitusjohtajakilpailussa. Samaan aikaan eräs rikosliiga suunnittelee Tuuran yhtiöiden kaappaamista, ja lisäksi kuvioita mutkistaa kaunis tumma nainen, johon vara-Uuno ihastuu...

Nyt saamme tutustua 17-vuotiaaseen Uunoon, tai jopa aikaan ennen Uuno Turhapuron syntymää jolloin Uunon isä vasta etsi hänelle äitiä. Tulevan äidin karsinta oli rankkaa ja nyt selviää sekin, oliko Tyyne Uunon äiti vai ei. Näemme myös millainen vesseli Uuno oli koulussa. Hän ei tyytynyt pelkkiin tiedon jyväsiin, vaan halusi omaksua koko inhimillisen tiedon kokonaismäärän. Lisäksi elokuva kertoo kaiken Uunon nuoruusvuosista, eikä niistä kannata ottaa mallia ellei halua rikkaisiin naimisiin.

Kauas ovat jääneet Uunon nuoruusvuodet maaseudulla. Nyt Uunosta on tullut Helsingin herra. Tämä johtaakin vääjäämättä siihen, että Uuno joutuu liikeelämän ja politiikan pyörteisiin, ja tässä pelissähän kaikki keinot ovat sallittuja. Mutta kaikkihan me tunnemme Uunon kekseliäisyyden - häneltä eivät ideat lopu kesken. On siinä ministerillä ihmettelemistä kun Uuno pääsee vauhtiin.

Valtion päämieheksi päässyt Uuno johtaa maata omintakeiseen tyyliinsä. Pääministerinä toimiva appiukko Tuura yrittää kammeta liikemiesten vaatimuksesta Uunon pois presidentin paikalta.

Uunon appiukkohan on Suomen rikkain mies. Tämän tietävät myös ilkeät ja ahneet poliitikot, jotka alkavat havittemaan Uunon ohella vuoristoneuvoksen rahoja. Poliitikot kehittelevätkin juonen, jonka avulla he saisivat rahat itselleen. He palkkaavat Amerikasta gangstereita varastamaan Tuuran rahat. He arvelevat Uunon olevan avain rahoihin, samalla kun tämä luulee yhä olevansa Suomen presidentti. Yksi gangstereista tekeytyy Uunon kauan kadoksissa olleeksi pojaksi Urho Turhapuroksi, mutta kaikki ei kuitenkaan mene niinkuin roistot olivat asian suunnitelleet.

Rikkaissa naimisissa oleva Uunon veli Tarmo Turhapuro saapuu vaimonsa kanssa Ruotsista Suomeen kymmenen vuoden jälkeen. Uunon ollessa kadoksissa vuoristoneuvos Tuuralle aiheuttaa harmaita hiuksia vävynsä veli.

Uuno päättää ryhtyä vakavaksi liikemieheksi, koska järkeilee sen olevan helpompaa kuin työnteko. Vakava on tietysti suhteellinen käsite. Mukana liiketoimissa ovat Härski-Hartikaisen ja Sörsselssönin lisäksi tähän leffaan kehitelty Uunon pikkuveli Pen. Cameorooleissa vilahtelee jälleen melkoinen joukko julkkiksia ja poliitikkoja Renny Harlinista Sauli Niinistöön.

Uuno vie tosi-tv-ohjelman potin kertomalla elämäntarinansa. Aiemmista Uuno-elokuvista poimittujen otteiden tukemana elokuva kertoo Uunon tien ”jääkaapin varjosta kansakunnan kaapin päälle”.