Llewelyn Moss osuu sattumalta keskelle rikollisten välienselvittelyä, josta jäljellä ovat vain ruumiit, autolastillinen heroiinia ja kaksi miljoonaa dollaria. Päättäessään ottaa rahat itselleen hän sysää alulle väkivallantäyteisen ketjureaktion, jota edes poliisi ei pysty pysäyttämään.
Doc Brown on lähtenyt sadan vuoden taakse Villiin länteen ja lähettänyt sieltä Martylle kirjeen, jossa ilmoittaa jäävänsä sinne. Kaupungin historiaa tutkiessaan Marty huomaa kauhukseen, että paikallinen hurjapää on ampunut Brownin viikko kirjeen kirjoittamisen jälkeen. Martyn täytyy lähteä pelastusretkelle.
Tervetuloa Detroitiin. Eletään lähitulevaisuutta, ja rikollisuus on riistäytynyt käsistä. Anarkia ja kova rikollisuus rehottavat USA:ssa. Konnat ovat vallanneet jopa kaupungin johtopaikat. Poliisit ovat lähes voimattomia. Heillä on kuitenkin salainen ase - puoliksi ihminen, puoliksi kone - Robocop. Se on ohjelmoitu tekemään likaista työtä mekaanisen tehokkaasti, ja se vaikuttaa lyömättömältä. Metallikuoren alla sykkii kuitenkin oikeudenmukainen ihmissydän.
Jack Burton on suuripuheinen, viisasteleva rekkakuski, jonka tasainen tahti tien päällä saa yliluonnollisen yllätyskäänteen kun hänen parhaan ystävänsä morsian siepataan. Hätiin kaasuttava Jack päätyy San Fransiscon Chinatownin maanalaiseen viidakkoon kylkeen liimautuneen - synkkään maailmaan täynnä outoja otuksia. Tätä henkien valtakuntaa hallitsee Lo Pan, 2000-vuotias, säälimätön taikuri. Väistellen demoneita ja kohdaten kauhunhetkiä toisensa perään, Jack taistelee itsensä Lo Panin pimeyden valtakunnan halki pelastaakseen tytön.
Ted Bundy oli 1970-luvun Amerikkaa kylmäverisillä rikoksillaan kauhistuttanut sarjamurhaaja. Bill Hagmaier oli FBI-agentti, joka päätti haastatella kuolemansellissä istuvaa tappajaa selvittääkseen, mikä ajoi tämän tekemään hirmutekonsa. Alkuperäisiin haastattelupöytäkirjoihin pohjaava No Man of God kuvaa erikoislaatuista suhdetta, joka muodostui heidän välilleen näiden profilointisessioiden aikana.
Texasilainen Charlie Wilson ei ole lainkaan kunniallinen tai kovin korkeaa moraalia omaava kongressinjäsen, jonka kanta määräytyy pääasiallisesti sen mukaan, minkälaista etua siitä on hänelle itselleen. Mutta jopa hän tuntee sisuskaluissaan pistoksen, kun rikas oikeistolainen seurapiirilady Joanne Herring lähettää hänet tutustumaan Pakistaniin, jossa 1980 luvun Afganistanin sodan seuraukset näkyvät tuhansien ja taas tuhansien ihmisten pakolaisleireissä. Kun Wilson saa selville, että afganistanilaisia vastarintataistelijoita avustetaan USA:sta nimellisellä 5 miljoonan dollarin vuosibudjetilla, hän alkaa vaatia muutoksia. CIA:n virkamiehen Gust Avrakotos, Herringin ja nokkelan assisstenttinsa Bonnie Bachin kera Wilson alkaa käydä ”omaa” sotaansa auttaakseen afganistanilaisia taistelijoita kommunismin vastaisessa taistelussa, ja jotta nämä pystyisivät suojemaan perheitään ja maataan ylivoimaisen neuvostovihollisen iskuilta. Elokuva perustuu Charlie Wilsonin omaelämänkertaan.
Beirut, 1972. Amerikkalainen diplomaatti Mason Skiles menettää traagisesti vaimonsa ja adoptiopoikansa, kun terroristit iskevät cocktailjuhliin. Kymmenen vuotta myöhemmin Skiles on yksinäinen alkoholisti, joka työskentelee suuryrityksen neuvottelijana Uudessa-Englannissa, kun valtion virkamies ottaa häneen yhteyttä. Häntä pyydetään palaamaan Beirutiin, virallisesti pitämään luentoa, mutta hänen oikea tehtävänsä on neuvotella vaihdosta, kun terroristijohtaja halutaan vaihtaa CIA-agenttiin. Mikään ei kuitenkaan ole aivan sitä, miltä vaikuttaa.
Asianajaja paljastaa vahingossa todistajansuojelussa olevan entisen kihlattunsa henkilöllisyyden, ja tämän käräyttämät huumeiden salakuljettajat lähtevät heidän peräänsä.