Ystävykset Robert ja Alfred ovat taikureita, joista tulee toistensa kilpailijoita. Kun Alfred esittelee kaikkien aikojen temppunsa, Robert haluaa tietää, kuinka se tehdään. Mutta mitä enemmän hän tutkii temppua, sitä enemmän alkaa näyttää siltä, ettei mitään temppua olekaan.

Loistavan näyttelijäkaartin avulla tehty Stanley Kubrickin eeppinen sotaelokuva kuvaa Vietnamin sotaa ja sitä edeltävää, ihmisarvoa alentavaa koulutusvaihetta, jolla yritetään muovata tavallisista nuorukaisista ammattimaisia tappajia. Joker, Animal Mother, Gomer, Eightball ja Cowboy joutuvat kovakouraisen kouluttajan johtamalle helvetilliselle alokasleirille, jolla heitä kohdellaan kuin he olisivat matoja, saastaa tai jotain vieläkin alhaisempaa. Toiminta on raakaa, tarinaa kerrotaan mitään säästelemättä ja dialogi on maustettu pisteliäällä huumorilla. Ankaralta alokasleiriltä Hue Cityn taistelujen kauhuihin, Full Metal Jacket on filmaattinen täysosuma.

Miksi hankkia työpaikka, kun voi olla työtön? Miksi hankkia perhe, kun voi vain hengata ystävien kanssa? Mark Rentonin ja hänen edinburghilaisten työläisystäviensä elämä koostuu kahdenlaisesta olotilasta. Joko ollaan ihan kamoissa. Tai sitten yritetään olla ihan kamoissa. Mutta entä jos yksi porukasta päättääkin päästä kuiville?

Masentunut, television ja mitä erilaisimpien dieettien orjuuttama äiti ja hänen nopean rikastumisen toivossa elävä heroinistipoikansa luovat omaperäisen ja järkyttävän välähdyksen elämästä amerikkalaisen suurkaupungin sykkeessä. Unelmat sortuvat ja rakentuvat yhä uudelleen, kaikki on kaupan.

Monty Python -ryhmän terävin luomus on näppärä satiiri uskonnosta ja Hollywoodin eeppisistä elokuvista. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 33 jKr. Roomalaiset määräävät kaapin paikan, kaikkialla on kaoottista eikä messiaista tai heidän seuraajistaan todellakaan ole pulaa. Tarinan keskeinen hahmo on Brian Cohen, joka syntyi Beetlehemissä sen yhden tallin viereisessä tallissa. Lukuisten absurdien käänteiden kautta Briania erehdytään luulemaan uudeksi, luvatuksi messiaaksi ja hän joutuu keskelle uuden uskonnon aiheuttamaa pyörremyrskyä.

David Lynchin omaperäisessä tuotannosta Blue Velvet sijoittuu perinteisempään päähän. Lynchin tapauksessa se ei kuitenkaan tarkoita mitään valmiiksi pureskeltua Hollywood-tuotetta. Blue Velvetin avaus nurmikon kasteluineen ja takapihalta löytyvine korvineen on taattua Lynchiä. Laura Dernin ja Kyle MacLachlanin viattoman vuoropuhelun kautta siirrytään Angelo Badalamentin musiikin säestämänä suoraan Isabella Rosselinin ja Dennis Hopperin helvettiin. Dennis Hopperin roolihahmo on kärkisijoilla valittaessa elokuvahistorian vastenmielisintä konnaa. Lynch onnistuu luomaan elokuvaansa mystisen surumielisen tunnelman, joka lopullisesti nostaa Blue Velvetin klassikoiden joukkoon.

John Landisin ohjaama kauhukomedia Ihmissusi Lontoossa on todellinen kasariklassikko. Vuonna 1981 valmistunut elokuva kertoo amerikkalaisesta nuorukaisesta, joka reppumatkalla Englannissa joutuu ihmissuden raatelemaksi ja muuttuu siten itsekin täydenkuun aikana valloilleen pääseväksi hirviöksi – ainakin niin hän saa kuulla kuolleen ystävänsä haamulta. Ennen seuraavaa täydenkuun hetkeä hänen on selvitettävä, onko kaikki totta vai pelkkää harhaa.

Sama kaipuu, samat pelot ja sama kirja yhdistävät kolmea eri aikoina elävää naista. Yksi naisista on Virginia Woolf, joka kirjoittaa kirjaansa Clarissa Dallowaysta vuoden 1923 Englannissa. Kotiäiti Laura Brown elää 1950-luvun Amerikassa eikä voi laskea kirjaa käsistään ja kolmas nainen, Clarissa Vaughn, on rouva Dallowayn moderni versio.

Koskettavan ja palkitun draaman pääosassa loistaa Oscar-ehdokas Johnny Depp, joka esittää Peter Panin luojaa J.M. Barrieä. Barrie löytää uuden innoituksen näytelmäkirjailijan uralleen yksinhuoltajaäidin (Oscar-voittaja Kate Winslet) ja tämän poikien avulla, mutta tätä ystävyyttä eivät kaikki katso hyvällä.

Ujo asianajaja ihastuu amerikkalaiseen kaunottareen ja sotkeutuu tämän suorittamaan timanttivarkauteen. Naisen suunnitelmia sotkevat myös mielipuolisen macho poikaystävä ja änkyttävä eläintenystävä.

Kaksi nuorta miestä Wyattia ja Billyä, jotka "lähtivät etsimään todellista Amerikkaa, mutta eivät löytäneet sitä". Vuonna 1998 elokuva valittiin "kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä" elokuvana säilytettäväksi Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Film Registryssä.Easy Rider kuuluu road movien genreen ja on elokuvaklassikko, joka on uuden sukupolven ja murroksen aikakauden keskeinen symboli. Se on halvalla tehty independent-elokuva, josta tuli vuosikymmenien menestys ja erään elämäntyyliin symboli. Alle puolen miljoonan dollarin budjetti oli jo vuonna 1969 tuottanut yli 19 miljoonaa dollaria. Elokuvaa pidetään yhdysvaltalaisen vastakulttuurielokuvan virstanpylväänä, ja sikäläisittäin "mittatikkuna eräälle sukupolvelle" joka "otti valtaansa koko kansan mielikuvituksen". Sen on sanottu kuvastaneen Vietnamin sodan ajan synnyttämää jakautumista yhdysvaltalaisessa kulttuurissa vakiintuneeseen järjestelmään ja sitä vastustavaan kulttuurigenreen.

Amerikkalainen matemaatikko lähtee sapattivapaalle nuoren vaimonsa kotikylään Englantiin. Cornwallin karuissa maisemissa asuu juntteja, jotka halveksivat rauhaa rakastavaa kynänpyörittäjää. Kun vaimo raiskataan, matemaatikko löytää itsestään verenhimoisen tappajan. Peckinpahin nihilistinen ihmiskäsitys oli liikaa aikalaisille, etenkin kun samana jouluna ilmestyivät myös teokset Likainen Harry ja Kellopeliappelsiini.

Maahan jostakin ulkoavaruudesta saapuva muukalainen saapuu New Yorkiin. Hauraan oloinen mies kutsuu itseään Newton:iksi. Hän myy kotiplaneetalle jääneen vaimonsa sormuksen ja sen rahan turvin, mutta ennen kaikkea ylivoimaisella tietämyksellään tekee itsestään upporikkaan miehen. Mitä lähemmin hän tutustuu maapallon elämään, sitä kaukaisemmalta ajatus kotiinpaluusta hänestä tuntuu. Hyvin vähän puhuvan, vedestä suunnattomasti nauttivan ja televisioon täysin hurahtavan Newtonin seuraan liittyy matkan varrella niin naisia kuin liikekumppaneita ja alaisia, jotka eivät saa selvää siitä, mikä Newton on miehiään - vai onko hän ylipäätään edes ihminen. Newtonin rahanhimoonkin tuntuu olevan jokin muu syy kuin rikkaaksi tuleminen.