Rutiinietsinnän aikana löydetään ateriansa keskelle murhattu mies. Joku on kirjoittanut sanan “mässäily” jääkaapin taakse. Pian paljastuu toinen yhtä raaka murha ja sen rikospaikkaan on kirjoitettu verellä sana “ahneus”. Poliisit Somerset ja Mills laskevat nopeasti yhteen yksi plus yksi – ja saavat vastaukseksi seitsemän! Liikkeellä on psykopaattinen sarjamurhaaja joka systemaattisesti murhaa uhrinsa seitsemän kuolemansynnin mukaan! Missä ja milloin tapahtuu seuraava julma murha?
Etsivä Vincent Hanna on huipputerävä poliisi ja Neil McCauley puolestaan huippuvaras, yksi parhaista alallaan. McCauleyn konnajoukon työ on niin ammattimaista, että se tekee vaikutuksen jopa etsivä Hannaan. Rikollisjoukko metsästää vain suuria summia kuten pankkiholveja ja rahankuljetusautoja - ja Vincent Hanna ryhmineen metsästää McCauleyta. Hanna ja McCauley ovat monin tavoin samanlaisia, yhteistä ovat mm. yksityiselämän ongelmat. Kun McCauley joukkoineen valmistautuu elämänsä suurimpaan kaappaukseen, josta tulisi viimeinen keikka, päättää Hanna iskeä...
Kuka on tämä mies, joka kätkee arpeutuneet kasvonsa naamion taakse? Sankari vai mielipuoli? Vapauttaja vai sortaja? Kuka V on - ja kuka liittyy V:n rohkeaan juoneen kansakuntaa dominoivan totalitaarisen hallituksen kukistamiseksi?
Dashiell Hammettin romaaniin perustuva dekkarielokuvan suuri klassikko arvokkaan lintupatsaan etsijöistä.
Onpa omituinen matka. Kaikki esiintyy pareittain. Tennistähti Guy (Farley Granger) vihaa uskotonta vaimoaan, ja salaperäinen Bruno (Robert Walker) vihaa isäänsä. Täydellinen tilanne leikkisälle ehdotukselle: Minä tapan sinun puolestasi, jos sinä tapat minun. Alfred Hitchcock korostaa ihmisluonnon kaksijakoisuutta. Mitä enemmän katsoo, sitä enemmän näkee. ?Eikö olekin kiehtova suunnitelma?? kysyi jännityksen mestari usein itsekin. Suunnitelma on nyt kaksinverroin kiehtova, sillä Hitchcock jätti jälkeensä kaksi versiota tästä elokuvasta.
David Lynchin omaperäisessä tuotannosta Blue Velvet sijoittuu perinteisempään päähän. Lynchin tapauksessa se ei kuitenkaan tarkoita mitään valmiiksi pureskeltua Hollywood-tuotetta. Blue Velvetin avaus nurmikon kasteluineen ja takapihalta löytyvine korvineen on taattua Lynchiä. Laura Dernin ja Kyle MacLachlanin viattoman vuoropuhelun kautta siirrytään Angelo Badalamentin musiikin säestämänä suoraan Isabella Rosselinin ja Dennis Hopperin helvettiin. Dennis Hopperin roolihahmo on kärkisijoilla valittaessa elokuvahistorian vastenmielisintä konnaa. Lynch onnistuu luomaan elokuvaansa mystisen surumielisen tunnelman, joka lopullisesti nostaa Blue Velvetin klassikoiden joukkoon.
Losangelesilainen yksityisetsivä Philip Marlowe ryhtyy selvittämään kiristystapausta, joka johdattaa hänet murhaajien, yökerhoissa pyörivien hämärämiesten ja hemmoteltujen rahamiesten maailmaan.
Eräässä tunnetuimmista rooleistaan Clint Eastwood esittää kadut tuntevaa sanfranciscolaista rikospoliisia, joka hoitaa hommansa loppuun asti. Katoilta ampuva tarkka-ampuja, joka kutsuu itseään Scorpioksi, on tappanut kahdesti. Hän on haudannut nuoren naisen elävältä ja uhkaa tukehduttaa tämän, ellei kaupunki maksa lunnaita. Harry Callahan aikoo napata roiston, tavalla tai toisella, oli tapa ohjesäännön mukainen tai ei. Tällä elokuvallaan ohjaaja Don Siegel teki San Franciscosta olennaisen osan Likainen Harry -elokuvien sarjaa. Myös kaikki neljä jatko-osaa kuvattiin samassa kaupungissa. Tämä ensimmäinen on yhä yksi parhaista koskaan tehdystä poliisitrillereistä.
Bullitt on yksityisetsivä, jolla on vain yksi vuorokausi aikaa selvittää tapaus. Johnny Rossia jahtaavat niin hänen veljensä Pete kuin monet muutkin alamaailman roistot, joilta hän on huijannut miljoonia. Frank Bullitt palkataan suojelemaan Johnny Rossia alamaailmalta, joka tekee kaikkensa vihollisen tappamiseksi.
Will Dormer on kovaksikeitetty poliisi Los Angelesista. Pienessä alaskalaisessa kalastajakylässä on tapahtunut raaka nuoren tytön murha, ja Dormer lähetetään parinsa Hapin kanssa selvittämään sitä. Poliisit, jotka ovat Los Angelesissa joutuneet sisäisen tarkistuksen hampaisiin, toivovat näin saavansa hetken hengästystauon. Tehtävä osoittautuu kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhalliseksi.
Amerikkalaisen sarjakuvataiteilija Frank Millerin luoma Sin City on kuvitteellinen, seksin ja väkivallan täyteinen kaupunki, jossa fuusioituvat New York, Los Angeles ja New Orleans. Elokuva koostuu erillisistä, Millerin sarjakuviin pohjautuvista ja tätä Sin Cityn jatko-osaa varten käsikirjoittamistaan, toistensa kanssa hieman limittyvistä tarinoista. Järkälemäinen Marv istuu edelleen viskilasi kourassa ihailemassa Nancy-stripparia. Nancy haaveilee kostavansa rakkaansa kuoleman Sin Cityn pääpirulle, demoniselle senaattori Roarkille. Tämän kaatamisesta fantasioi myös nuori korttihai Johnny, joka ei lannistu edes elämänsä pahimman selkäsaunan jälkeen. Sin Cityssä hengestään pääseminen on edelleen helppoa, vallastaan kiinni pitäminen ei niinkään. Äijät ovat karskeja lauseita murisevia, arpisia lihaskimppuja, jotka ottavat vastaan lyöntejä ja luoteja kaatumatta. Naiset ovat kohtalokkaita kaunottaria, sulokkaita seksityöläisiä tai ärhäköitä, oikeuksistaan kiinni pitäviä taistelijoita.