Villi länsi vetelee viimeisiään Sam Peckinpahin westernissä, joka aloitti elokuvaväkivallan uuden aikakauden. Ikääntyvien lainsuojattomien kopla pakenee Meksikoon, kun viimeiseksi aiottu keikka menee mönkään vuonna 1913. Miesten jäljillä seuraa seriffin tähden ottanut ex-jäsen. Rajan takana miehinen moraalikäsitys joutuu sitten lopulliseen testiin.Finaalin tulitaistelu on kaikkien myöhempien räiskintäkohtausten esikuva.
Kirjanpitäjä William Blake matkustaa 1800-luvun loppupuoliskolla länteen etsimään työtä. Hän haavoittuu kuitenkin vakavasti luodista, ja hänestä tulee pian etsintäkuulutettu. Lisäksi hän tapaa intiaanin, joka pitää häntä kuolleena englantilaisena runoilijana
Klassisessa lännentarinassa myyttinen muukalainen (James Stewart) ratsastaa kaupunkiin ja ravistelee sen valta-asemia. Todellisuudessa kyseinen muukalainen, William Lockhart, on entinen ratsuväen kapteeni, joka tutkii veljensä murhaa ja etsii tietoja henkilöstä, joka myy kiväärejä apasseille. Lockhart saa kimppuunsa paikallisen karjaparonin (Donald Crisp) sadistisen pojan (Alex Nicol). Hän joutuu napit vastakkain myös paikallisen sheriffin Tom Quigbyn (James Millican) kanssa, joka kehottaa Lockhartia poistumaan kaupungista välttyäkseen pahemmilta ongelmilta. Tapahtumat kulminoituvat traagisiin tulitaisteluihin. Vastapainoksi elokuvassa on myös romanttista jännitettä Lockhartin ja Barbara Waggomanin (Cathy O’Donnell) välillä.
Kun suuryhtiön kaivospomo Coy LaHood alkaa terrorisoida itsenäisiä kullanhuuhtojia ajaakseen heidät pois alueelta, nimetön muukalainen, jota kutsutaan Saarnamieheksi, ratsastaa ahdisteltujen leiriin. Hänestä tulee heidän kostajansa. Kaivospohatta palkkaa avukseen tähteä kantavan tappajan ja tämän pitkätakkiset apurit, jotka ovat uskollisia sille joka maksaa eniten. LaHood maksaa kullalla, mutta ikimuistoisessa loppuyhteenotossa Saarnamies maksaa lyijyllä.
Kenraali George Armstrong Custerin (1839-1876) ristiriitainen hahmo on lännentarinoiden perusaineistoaVillin lännen legendoja useaan otteeseen kuvittanut John Ford teki aiheesta oman tulkintansa. Kyseessä ei perifordilaiseen tapaan ollut suora historiikki, vaan pikemminkin Custerin hahmoon ja hänen tekemisiinsä viittaava teos. Vuonna 1948 valmistunut Apassilinnake (a.k.a Apashilinnake) oli paitsi avausosa Fordin menestyksekkäälle ratsuväkitrilogialle, myös ainoa elokuva, johon hän sai mukaan molemmat suosikkinäyttelijänsä, Henry Fondan ja John Waynen.Sisällissodan jälkeisiin vuosiin sijoittuva Apassilinnake kertoo seitsemännen ratsuväkirykmentin samannimisestä tukikohdasta, jonka komentajaksi saapuu jäykkä ja byrokraattinen Owen Thursday (Fonda). Uuden komentajan neuvotteluhaluttomuus ja uppiniskaisuus intiaanien asioiden hoidon suhteen asettaa ratsuväen pahoihin kahnauksiin sotajalalla olevin apassien kanssa.
Charlton Hestonin esittämä ratsuväen upseeri saa tehtäväkseen pysäyttää Teksasin sotilastukikohtia ryöstävät Apache-intiaanit. Hommaa hankaloittaa myös samaan aikaan käytävä Yhdysvaltojen sisällissota Meksikon kanssa. Kunnossa olevat miehet ovatkin vähissä ja mukaan taisteluun joudutaan ottamaan vankeja avuksi.