Maailmankuulu seikkailuelokuva ja Akira Kurosawan pääteos kylästä, joka palkkaa muutaman samurain turvakseen kiertelevää rosvojoukkiota vastaan.
Rashomon – paholaisen temppeli, myös Rashomon – paholaisen portti on vuonna 1950 ensi-iltansa saanut japanilainen elokuva. Sen on ohjannut Akira Kurosawa, ja elokuva perustuu kahteen Ryūnosuke Akutagawan kirjoittamaan tarinaan. Rashomon sai Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan vuonna 1951. Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva[1], ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Elokuvaa pidetään yhtenä Kurosawan parhaista.Elokuvassa kuvataan murhaa ja raiskausta neljän eri todistajan kertomien selostusten kautta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Katsojan on kuitenkin määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne – kuten köyhä mies, joka ottaa hylätyn lapsen suojaansa. Kurosawa poikkeaa elokuvaperinteestä, jossa roolihenkilö voi valehdella, mutta näytetty takauma kertoo touuden. Elokuva ei kuitenkaan torju katsojaa, vaan päinvastoin vetää hänet mukaan pohtimaan totuutta.
Palkkamurhaaja Black Mamba joutuu murhayrityksen kohteeksi omissa häissään. Päävastuullinen on mies nimeltä Bill, naisen ex-työnantaja ja rakastaja, sekä rikollispomo, jonka käskyn alla toimii myös iskun suorittanut eliittitapporyhmä Deadly Viper Assassination Squad. Nainen herää arpeutuneena koomasta vuosien kuluttua mielessään vain yksi ajatus: hän kostaa Billille. Hän kostaa kaikille. Hänen elämänsä ainoa tehtävä on tappaa kaikki, jotka yrittivät murhata hänet neljä vuotta sitten.
Kapteenina Amerikan sisällissodassa palvellut Nathan Algren värvätään taitojensa vuoksi Japanin keisarin, Meijin, joukkoihin. Hänen pitää kouluttaa keisarin joukot ratkaisevaan taisteluun maan viimeisiä samuraita vastaan. Algren haavoittuu ja joutuu samuraiden vangiksi. Vankeudessa hän tutustuu heidän tapoihinsa, kulttuuriinsa ja kunniakäsitykseensä. Enää ei olekaan selvää, kumman puolen hän valitsee...
Kaksi toisilleen vierasta ihmistä tapaa Tokiossa. Charlotte on Tokiossa kiireisen valokuvaajamiehensä Johnin kanssa. John ei osoita paljoakaan kiinnostusta vaimoaan kohtaan, ja Charlotte viettää suurimman osan ajastaan yksin hotellissa. Siellä hän tapaa näyttelijä Bob Harrisin, joka on Tokiossa tekemässä viskimainosta. Bob on tehnyt erityisen tuottoisan sopimuksen, mutta hän on uupunut ja kyllästynyt koko tilanteeseen – samoin kuin vaimoonsa. Vaimo soittaa Bobille Los Angelesista useita kertoja päivässä kuullakseen Bobin mielipiteen heidän talonsa sisustuksesta. Tyhjyyden tunne painostaa, mutta Charlotten ja Bobin välille syntyy yhtäkkinen yhteenkuuluvuuden tunne keskellä vierasta maailmaa. Yhdessä he tutustuvat Tokioon ja japanilaisten karaoke-mieltymykseen ja yllättäen he löytävät olemassaololle syvemmän merkityksen kuin ennen.
Disneyn kekseliäs mestariteos, Tron, oli oman aikansa tietokoneanimaation saralla vallankumouksellinen läpimurto. Se on synkkään tietokonemaailmaan sijoittuva seikkailu, jonka sankari, Flynn (Jeff Bridges), hakkeroituu entisen työpaikkansa tietokoneeseen hankkiakseen todisteita siitä, että yritys on varastanut hänen työnsä uuteen peliinsä. Hän päätyy ällistyttävään digitaalimaailmaan ja osaksi suunnittelemaansa peliä, jota Master Control hallitsee. Turvaohjelma Tronin (Bruce Boxleitner) avulla hän kohtaa Master Controlin lopullisessa taistelussa, joka on sinetöivä sekä digitaalisen että todellisen maailman kohtalon.
Kun Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton avaruusalukset kaapataan ulkoavaruudessa, agentti 007 (Sean Connery) kutsutaan apuun suurvaltojen välisen ydinsodan ehkäisemiseksi. Vauhdikkaat tehtävät vievät James Bondin Japaniin missä hän joutuu taistelemaan pahaa SPECTRE-järjestöä ja sen pirullista johtajaa, Ernst Stavro Blofeldia (Donald Pleasance) vastaan!