Mafiaveljet kertoo New Yorkin järjestäytyneestä rikollisuudesta kolmelta vuosikymmeneltä, aina 1950-luvulta lähtien. Se perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy, joka on entisen gangsterin, Henry Hillin, elämäkerta. Henry Hill on nuori brooklynlaispoika, jonka haaveena on aina ollut tulla gangsteriksi. Hänen unelmansa toteutuvat, kun hän pääsee paikallisten mafiosojen juoksupojaksi. Iän ja taitojen karttuessa hän pääsee sisäpiiriin ja tutustuu Jimmy Conwayhin sekä Tommy DeVitoon, joiden kanssa hän tekee ryöstöjä ja murhia ympäri New Yorkia. Vuosien varrella Henrystäkin alkaa muodostua isokin kiho. Hillin rikollisura päättyi, kun hän säästyäkseen huumekauppatuomiolta ja välttääkseen kumppaniensa koston ryhtyi hallituksen todistajaksi.
Marjane Satrapi ohjasi ja animoi sarjakuvaromaaninsa valkokankaalle. Elokuva kertoo Marjanen lapsuudesta ja nuoruudesta vuosina 1978-93 rajusti muuttuvassa Iranissa. Vanhemmat lähettävät tytön turvaan Wieniin, joka muuttaa Marjanen elämänkatsomusta ratkaisevasti. Elävä viiva, rohkean yksinkertaiset ratkaisut ja vakavan sävyn alla kupliva huumori varmistavat, että lähihistoriasta kiinnostuu vielä elokuvan päätyttyäkin.
Marionettitaiteilija Craig Schwartz alkaa olla epätoivoinen, sillä newyorkilaiset eivät enää ole kiinnostuneita hänen nukketaiteestaan - jotkut jopa tuntuvat vihaavan häntä. Hänen vaimonsa on työhullu lemmikkikaupan pitäjä, joka kirjaimellisesti tuo työn kotiin. Pariskunnalla ei ole rahaa, ei intohimoa eikä pakotietä arjesta. Kun muutakaan ei ole tarjolla, Craig ottaa vastaan työn arkistoijana LesterCorpissa, "pienessä" yrityksessä, joka toimii Manhattanilla sijaitsevan toimistorakennuksen kerroksessa numero seitsemän ja puoli. Täällä Craig tapaa Maxinen ja rakastuu tähän päätä pahkaa. Mutta Maxinelle Craig on "ei kukaan". Turhautuneena hylätyksi tulemisesta Craig purkaa kiukkuaan arkistokaappiin ja yllättäen löytää sen takaa puisen oven. Se johtaa tunneliin, joka johtaa - ei enempää eikä vähempää kuin - John Malkovichin päähän. Ja tämä on vasta alkua...
Mykkä Ada myydään 1800-luvun lopulla vaimoksi Uuteen-Seelantiin. Kommunikaatio-ongelmista kärsivä avioliitto alkaa huonosti, kun jäyhä maatilallinen luovuttaa pois Adan rakkaan pianon. Saadakseen soittimensa takaisin nainen alkaa myydä hellyyden hetkiä pianon hankkineelle miehelle. Holly Hunter, tytärtä esittävä Anna Paquin ja Jane Campionin käsikirjoitus palkittiin Oscarilla. Cannesista tuli Kultainen palmu.
Atlanta 1948. Daisy on 72-vuotias eläkkeellä oleva opettajatar, jonka on vaikea myöntää, että ikä alkaa painaa. Kun Daisy peruuttaa Packardinsa aidan yli naapurin tontille, palkkaa hänen aikamiespoikansa hänelle autonkuljettajaksi Hoke Colburnin, joka on musta, rehti ja lukutaidoton. Aika ja Hoken järkkymätön ymmärrys sekä elämänilo tekevät tehtävänsä ja särmikkäästi alkaneesta työsuhteesta kehittyy vuosien mittaan lämmin ja luja ystävyys.
Tervetuloa Oregoniin, Yhdysvaltoihin. Tervetuloa maailmaan, jossa huumeriippuvaiset saavat annoksensa varastamalla apteekista lääkkeitä. Drugstore cowboyt Bob ja Dianne ovat ikään kuin huumehöyryiset Bonnie ja Clyde, jotka etsivät seuraavaa annosta pitkin osavaltiota. Bobin kasvava vainoharhaisuus ja Diannen paheneva riippuvuus vievät heitä vääjäämättä kohti viimeistä pysähdystä.
Ruotsalaisen Mikael Niemen hittikirjaan perustuva elokuva seuraa kahden kaveruksen lapsuutta ja nuoruutta 1960-luvun Tornionjokilaaksossa. Komediaa syntyy, kun lestadiolaisessa yhteisössä kasvaneet pojat löytävät rockin, seksin ja alkoholin. Iranilaissyntyinen Reza Bagheri puolestaan on löytänyt leffaan juuri oikean sävyn ja episodit.
Hän oli ensimmäinen suuri valloittaja, joka 25-vuotiaana hallitsi lähes koko tunnettua maailmaa. Hän vei huippukoulutetut makedonialaissoturinsa sotaan massiivista persialaista armeijaa vastaan ja voitti uskomattoman sarjan taisteluja Egyptistä aina Intiaan asti – ja hänen käyttämiään strategioita tutkitaan sotilasakatemioissa vielä tänäkin päivänä. Kahdeksan vuoden aikana hän kulki 35 000 kilometrin taipaleen ja kuoli lopulta salaperäisten olosuhteiden vallitessa vain 32 vuotiaana – jättäen jälkeensä imperiumin, jonka kaltaista ihmiskunta ei ollut koskaan nähnyt. Hän oli soturi, kuningas, rakastaja ja legenda vailla vertaa: Aleksanteri Suuri.