Chris Taylor on nuori, naiivi amerikkalainen, joka pian Vietnamiin saavuttuaan joutuu huomaamaan, että hänen on Viet Congin lisäksi taisteltava kalvavaa pelkoa, fyysistä uupumusta ja sisällään kasvavaa vihaa vastaan. Hänen päälliköidensä rajat alkavat hämärtyä heidän keskinäisen kamppailunsa ja vallitsevan sodan välillä. Ristiriidan, kaaoksen ja vihan tunteet tunkeutuvat Tayloriin tukahduttaen hänen todellisuudentajunsa ja puuduttaen hänen tunteensa ihmisen kalleinta omaisuutta - elämää - kohtaan.
Mieletön taistelu on käynnissä neonvalojen loisteessa New Yorkin alamaailmassa. Yön armeijaan kuuluu 100 000 nuorta. Heitä on viisi kertaa enemmän kuin mitä suurkaupungin poliisivoimiin kuuluu. Ja juuri tänä yönä alamaailman koko armeija jäljittää The Warriors-jengiä. Sitä syytetään aiheettomasti kilpailevan jengijohtajan kuolemasta.
Elokuva kuvaa kolmen nuorukaisen elämää eteläisen Los Angelesin ghetoissa. Tren tulevaisuus näyttää hetken paremmalta, kun hän muuttaa pahimmilta seuduilta suhteellisen hyvin menestyneen isänsä luokse. Ricky ja Doughboy vetävät Tren kuitenkin takaisin vanhoille kulmilleen.
Kukaan ei tavallisesti huomannut Frank Lucasia (Denzel Washington), yhden Harlemin johtavien mustien rikollispomojen autonkuljettajaa. Mutta Lucasin pomon yhtäkkiä kuollessa hän tarttuu tilaisuuteen rakentaakseen oman imperiuminsa ja luodakseen oman versionsa amerikkalaisesta unelmasta. Kekseliäisyydellä ja tiukalla bisnesetiikalla Lucas päätyy kaupungin huumekaupan hallitsijaksi täyttäen kadut puhtaammalla kamalla ja paremmilla hinnoilla. Hän päihittää muut johtavat huumevälittäjät ja tulee varsinaiseksi superstaraksi omassa lajissaan.
CIA:n palkkaama erikoisjoukko lähetetään Etelä-Amerikan viidakkoon vapauttamaan sissien sieppaamia panttivankeja. Mutta iskuryhmällä on vastassaan tappavampi vihollinen kuin he ikinä pystyvät edes kuvittelemaan. Vihollinen, joka ei ole tästä maailmasta. Schwarzenegger vetää joukkoja tässä toimintaklassikossa, jossa ryhmä miehiä joutuu vastakkain näkymättömän ja julman vihollisen kanssa. Uskomattomat erikoistehosteet, hengästyttävät toimintakohtaukset ja selkäpiitä karmivat tapahtumat tekevät tästä klassikosta Schwarzeneggerin ehkä jännittävimmän elokuvan.
Opettaja päättää tehdä kiistanalaisen kokeen lukiolaisten kanssa saadakseen heidät ymmärtämään, mistä natsismi ja muut diktatuurit saavat voimansa. Viattomaksi tarkoitettu koe luisuu nopeasti opettajan hallinnasta, ja väkivaltaiset vaistot ottavat vallan. Elokuva perustuu tositapahtumiin, kokeeseen, joka järjestettiin kalifornialaisessa koulussa vuonna 1967.
Coenin veljekset tarjoilevat monitasoisen ja graafisen vision USA:n organisoidusta rikollisuudesta. Kieltolain aikaisiin arvaamattomiin kulisseihin sijoittuva elokuva esittelee ikimuistoisen konnien kavalkadin täynnä tappajia ja huijareita. Leo (Albert Finney) on hyväntahtoinen irlantilaisgangsteri ja poliittinen päällikkö, joka hallitsee itäistä kaupunkia antisankari Tomin (Gabriel Byrne), luottomiehensä ja neuvonantajansa, avustuksella. Heidän otteensa alueestaan on kuitenkin uhattuna kun italialainen mafioso Johnny Casper (Jon Polito) ja tämän häikäilemätön kätyri Eddie Dane (J. E. Freeman) pyrkivät reviirille. Tom yrittää pitää rauhaa yllä, mutta naisasiat sotkevat hänen välinsä Leoon, ja Tom on yllättäen puun ja kuoren välissä alamaailman valtataistelun keskellä. Miller's Crossing tihkuu tiukkaa toimintaa, loistokasta kuvausta, mustaa huumoria ja järkyttävää väkivaltaa. Elokuvan tiivis ja yllätyksekäs tarina kiristyy kuin hirttoköysi, eikä mikään ole aivan sitä miltä näyttää.
Ammatilleen omistautunut murtovaras Frank suostuu toteuttamaan eräänlaisen murtovarasmanageri Leon toimeksiantoja ja tottakai tuleva rötöstely tulee olemaan se kuuluisa viimeinen keikka, jonka jälkeen on hyvä jäädä eläkkeelle elämään auvoisaa harmoniaa uuden vaimon Jessien kanssa. Arkielämän paineet, suhteet ystävistä rakastettuun ja tottakai kannoilla kulkevat poliisit luovat ongelmia Frankin tielle, mutta ammattilainen osaa organisoida asiat tärkeysjärjestykseen ja niinpä keikka alkakoon. Kaikki sujuukin hyvin kunnes selviää, että Leolla on eri käsitys siitä mitä viimeinen keikka tarkoittaa ja Frankin elämä sellaisenaan on päätöksessään, kenties elo itsessään on lopussa. Thief - Suurkaupungin hait (tai lait) oli mainosten ja television parissa hartaasti hampaansa katkoneen Michael Mannin ensimmäinen pitkä elokuva ja viitoitti tietä tulevalle menestykselle elokuvallaan Heat (1995).
John Frankenheimerin ohjaama toimintaelokuva alkaa tilanteesta, jossa viisi toisilleen ennestään tuntematonta miestä on kutsuttu Pariisissa sijaitsevaan autioon teollisuushalliin. Neljää eri kansallisuutta edustavista miehistä jokainen on jonkin suuren luokan ryöstöissä tarvittavan osa-alueen spesialisti. Toimeksiantajaa edustava Deirdre selvittää miehille näiden tehtävän, joka on anastaa salaperäinen matkalaukku raskaasti aseistettujen turvamiesten ympäröimältä mieheltä. Muuta kenellekään ei kerrota. Alkaa ryöstön valmistelu, ja kun sen toteutuksen aika koittaa, asiat mutkistuvat toden teolla.
Musiikinopettaja Andy Norris on uusi tulokas Lincoln High -koulussa. Oppilaitokseen on koottu kaikki kulmakunnan ongelmatapaukset ja arvaamattomimmat heistä kuuluvat punk-kuningas Peter Stegmanin jengiin. Opettaja Norris yrittää tavoittaa oppilaansa sävelten voimalla, mutta Stegman ei moista salli. Andy ei kuitenkaan luovuta, ei varsinkaan kun tajuaa, että Stegmanilla itsellään on harvinainen musikaalinen lahja. Mutta idealistiopella ei ole aavistustakaan siitä, mitä psykopaattipunkkarin päässä oikein liikkuu Lincoln High'n verinen ”luokkasota” alkaa - valitse puolesi harkiten!
Napoleon kronikoi nimikkohahmonsa nousua Euroopan vallan kahvaan 1700- ja 1800-lukujen Ranskassa sekä hänen suhteensa kehittymistä vaimonsa Joséphinen kanssa. Napoleonin aikakausi oli kroonista sotimista, joka päättyi vasta Waterloon taisteluun vuonna 1815. Tarkkoja uhrilukuja edeltävien vuosikymmenten veritantereilta ei tiedä kukaan. Elokuvaa katsoessa kannattaa unohtaa historialliset faktat. Ohjaaja Scott ja käsikirjoittaja David Scarpa laittavat Napoleonin lukuisiin paikkoihin ja tapahtumiin, joissa tämä ei ollut mukana. Scottin ohjaamat sotakohtaukset eivät toista samaa kaavaa, vaan erottuvat kaikki toisistaan edukseen. Tekninen osaaminen on huikeaa. Ääriväkivaltaisissa kohtauksissa on myös outoa kauneutta. Kuka kukin on ja missä soditaan tai juonitaan ei myöskään jää epäselväksi. Napoleonin ja muiden maiden valtaapitävien kohtaamisilla ja keskusteluilla on tarkoituksensa.