Boss ja Charley ovat cowboyta, jotka kulkevat laumaansa paimentaen pitkin preerioita. Karjapaimenet eivät kaipaa ympärilleen sivilisaation kahleita, mutta kohtalo kuljettaa heidät pieneen kylään, jossa kaikki ei ole kohdallaan. Yhteisöä pitävät rautaisessa otteessaan korruptoitunut sheriffi ja despootin elkein hallitseva karjaparoni. Nämä mahtimiehet eivät suvaitse "freeranger"-karjapaimenia ja Boss ja Charley joutuvat vakavasti harkitsemaan, kuinka pitkälle he ovat valmiit menemään puolustaakseen valitsemaansa elämäntapaa. Samalla kun rohkeat cowboyt valmistautuvat väistämättömään välienselvittelyyn, heidän on kohdattava myös oman menneisyytensä varjot.
Elokuvan juoni noudattaa Ahon alkuperäisteosta. Hiljaiseloa korpimökissään viettävät Matti ja Liisa yrittävät rakentaa käsitystä rautatien olemuksesta kuulopuheiden perusteella. Kumpainenkin vuorollaan epäilee moisen tien olemassaoloa. Kesällä he lähtevät Lapinlahden kirkolle uuden ajan ihmettä katsomaan ja uskaltautuvat pienelle junamatkalle, joka päättyy hieman nolosti. Ja tuttu harakka räkättää pariskunnan edesottamuksia seuratessaan.
Vuonna 1878 englantilainen karjatilanpitäjä John Tunstall ottaa kuusi nuorta ja ruokotonta cowboyta siipiensä suojaan. Heidän johtajallaan William H. Bonneylla on liipaisinsormi herkässä. Hänet tunnetaan nimellä Billy the Kid.
Yksin tilaansa hoitava Mary Bee Cuddy on outolintu pienessä preeriakylässä. Kun kolme seudulla kovia kokenutta naista menettää järkensä ja joudutaan toimittamaan hoitoon, Cuddy suostuu lähtemään kuskiksi vaaralliselle matkalle. Apumiehekseen hän värvää hirttotuomiolta pelastamansa henkipaton. Kolmen mielisairaan naisen kuljettaminen vankkureilla satojen kilometrien päähän tasankojen poikki on vaarallinen tehtävä. Kaksikko lähtee matkaan Nebraskan territorion läpi kohti Iowaa, määränpäänään kirkko, jossa pastorin rouva huolehtii rajaseudun hylkäämistä sieluista. Ennen kuin he pääsevät palaamaan sivistyksen pariin, armoton erämaa vaatii heiltä kovan hinnan.