Wilderin upeimpiin elokuviin kuuluu traaginen tarina unohdetusta mykkäelokuvan tähdestä, joka elää muistoissaan uskollisen palvelijansa kanssa. Nuori käsikirjoittaja joutuu tähden vaikutuspiiriin ja suostuu tälle rakastajan korvikkeeksi. Mykkäfilmilegenda Swanson on loistava, samoin Swansonia ohjannutkin von Stroheim. Holden täydentää trion. Elokuva hyödyntää tosielämän tapahtumia ja ihmisiä.
Kaupungin valojen alussa prameilu ja muodollisuus saavat huutia, ja elokuvan loppukohtaus on jäänyt historiaan. Kaupungin valot pakahduttaa ja kutittelee nauruhermoja alusta loppuun. Vuonna 1998 Yhdysvaltain elokuvainstituutti nimesi elokuvan 100 parhaan amerikkalaiselokuvan joukkoon. Äänielokuvat olivat jo lyöneet itsensä läpi, mutta Charles Chaplin porskutti elokuvateollisuuden vastavirtaan julkaisemalla mykkäelokuvan, jossa oli vain musiikkia ja äänitehosteita. Kaupungin valoissa Chaplinin tunnettu Kulkuri-hahmo hauskuttaa ja herättää tunteita keräämällä rahaa leikkaukseen, jolla sokea kukkaistyttö voisi saada näkönsä takaisin. Kulkuri lakaisee katuja, nyrkkeilee, esittää miljonääriä ja estää oikean miljonäärin itsemurhan. Viesti on sanaton mutta yleismaailmallinen: rakkaus on sokea.
1916 - näännyttävä sota on juuttunut taisteluhautoihin, kun kumpikaan osapuoli ei löydä keinoa, jolla sotilaat voisivat murtaa tykistön ja konekiväärien mekanisoidun tuhovoiman. Mutta yritettävä on ja hyökättävä, vaikka se johtaisi kerta kerran jälkeen turhiin ja suunnattomiin menetyksiin. Niinpä eräs ranskalainen yksikkö saa jälleen käskyn hyökätä vahvasti linnoitetulle kukkulalle. Yritys tiedetään alun alkaen turhaksi ja järjettömäksi, mutta komentava kenraali näkee kuitenkin tilaisuuden hankkia mainetta ja edetä omalla urallaan. Itse hyökkäystä rintamalla johtava eversti Dax ymmärtää tilanteen järjettömyyden mutta voi vain totella. Hyökkäyksen jälkeen hän yrittää puolustaa sotaoikeudessa kolmea sotilasta, jotka on nimetty syntipukeiksi ja määrätty teloitettavaksi. Jotta järjestelmä toimisi, sotilailla ei voi olla todellisia oikeuksia ja komentajien epäonnistumiset on peitettävä. Sillä jos kenraaleja voitaisiin avoimesti epäillä ja syyttää, miksi sotilaat enää tottelisivat heitä?
Kultakuume (The Gold Rush) on vuonna 1925 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva, jonka ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti Charles Chaplin. Pääosissa olivat Chaplinin ohella Mack Swain, Tom Murray ja Georgia Hale.
Peräti kahdeksalla Oscarilla palkittu klassikko kolmesta sotilaasta, jotka palaavat toisesta maailmansodasta pieneen kotikaupunkiinsa ja huomaavat sen käyneen hyvin vieraaksi.
Korean sodassa, 1950-luvun alussa, kersantti Raymond Shawnin johtama joukkue joutuu vihollisen väijytykseen ja vangiksi. Vuosien ajan heidän mieltään muokataan hypnoosilla ja lääkkeillä. Sotilaiden mieliä käsitellään siten, ettei yksikään heistä muista aivopesusta mitään. Lopulta sotavangit vapautetaan ja kotiinpalattuaan Shaw saa sankarin vastaanoton ja palkitaan Medal of Honorilla. Useat joukkueen miehet näkevät toistuvia painajaisia ja vankeudessa eniten kärsineelle kapteeni Bennet Marcolle selviää, että Neuvostoliiton ja Kiinan kommunistiagentit ovat aivopesseet Shawnin salamurhaajaksi. Mantsurian kandidaatti on John Frankenheimer ohjaama kylmän sodan mestarillinen salaliittojännäri, joka pyörii vainoharhaisuuden ja aiheellisen pelon rajamailla - se pohjautuu Richard Cullenin nerokkaaseen Mantsurian sankari -romaaniin (1960). Elokuvan poliittinen ilmapiiri ja Neuvostoliitto-vastaisuus oli niin vahva, että se oli Suomessa kielletty vuoteen 1989 asti.
Intia 1880-luvulla. Kaksi brittiläisen armeijan sotilasta päättää häipyä. He ovat löytäneet tuntemattoman maan, jossa odottavat suuret rikkaudet. Kun tämä pieni valtio sitten joutuu vihollisen hyökkäyksen kohteeksi, nämä kaksi sotilasta järjestävät hyvin onnistuneen puolustuksen. Ja näin heistä tulee sankareita. Palvottuja kuin jumalat. Ja toinen sotilaista kruunataan kuninkaaksi. Nyt kavereilla olisi tilaisuus häipyä tiehensä valtavien rikkauksien kanssa, mutta heidän suunnitelmansa estetään. Juttu ei sujukaan heidän aikomustensa mukaan.
Kirjanpitäjä William Blake matkustaa 1800-luvun loppupuoliskolla länteen etsimään työtä. Hän haavoittuu kuitenkin vakavasti luodista, ja hänestä tulee pian etsintäkuulutettu. Lisäksi hän tapaa intiaanin, joka pitää häntä kuolleena englantilaisena runoilijana
Robert Wakefield on Ohion osavaltion korkeimman oikeuden tuomari. Tiukan linjan mies valitaan johtamaan valtakunnallista taistelua huumeita vastaan. Wakefieldin taistelu muuttuu henkilökohtaiseksi, kun oma tytär sortuu crack-kokaiiniin. Huumepoliisi Javier Rodriguez on taistelun etulinjassa ja yrittää selvitä hengissä konnien keskellä. Helena Ayala puolestaan havahtuu todellisuuteen, kun hänen miehensä pidätetään huumerikollisena.
Tositapahtumiin perustuva elokuva sijoittuu 50-luvun Uuteen-Seelantiin. Kahden mielikuvitusleikkeihin hurahtavan teinitytön välille kehittyy hullu rakkaus, joka johtaa kauhistuttavaan veritekoon. Splatter-leffoista vielä tuolloin tunnettu Peter Jackson (Taru sormusten herrasta) luo kauniisti vinksahtanutta melodraamaa. Kate Winsletistä tuli sittemmin tähti, Melanie Lynskey päätyi Miehenpuolikkaisiin.
Seikkailuelokuva junamatkasta sisällissodan repimän Kiinan halki. Salaperäisen Shanghai Lilyn kanssa samaan junaan on joutunut hänen entinen rakastettunsa, jonka hengen nainen pelastaa.
Lontoon slummeihin sijoittuva Katkenneita kukkasia on kaikessa julmuudessaankin kaunista melodraamaa. Lillian Gish tulkitsee ikimuistoisesti väkivaltaisen isän pahoinpitelemää tytärtä, joka saa kokea lyhyen onnen ja rakkauden tuokion maahan muuttaneen kiinalaisen luona. Elokuvalle povattiin surkeaa menestystä, mutta toisin kuitenkin kävi ja nykypäivänä Katkenneita kukkasia luetaan kaikkien aikojen suurten mykkäelokuvien joukkoon.
Lontoo, 1929. Frank Webber, Scotland Yardin kiireinen etsivä, tuntuu olevan enemmän kiinnostunut työstään kuin tyttöystävästään Alice Whitesta. Alice tuntee itsensä sivuutetuksi ja suostuu treffeille tyylikkään ja hyväkäytöksisen taiteilijan kanssa, joka kutsuu hänet hienoon asuntoonsa.