Disneyn loistava animaatioversio Edgar Rice Burroughsin tarinasta alkaa syvältä viidakosta, kun gorillat adoptoivat orvon ihmisvauva Tarzanin. Vaikka niiden johtaja vieroksuu häntä ”karvattomana ihmeenä”, gorillat hyväksyvät Tarzanin ja kasvattavat sen yhtenä omistaan. Yhdessä vitsailevan kaverinsa Terkin ja neuroottisen norsuystävänsä Tantorin kanssa Tarzan oppii, miten surffata ja keinua halki puiden ja selviytyä eläinmaailmassa. Hänen kaksi maailmaansa törmäävät ihmisten saapuessa, ja se pakottaa Tarzanin valitsemaan joko ”sivistyneen” elämän kauniin Janen kanssa tai tuntemansa ja rakastamansa elämän gorillaperheensä kanssa.

Susilauman kasvattama orpo poika, Mowgli, joutuu pahan tiikerin, Shere Khanin, silmätikuksi. Suojellakseen laumaansa Mowgli päättää pantteri Bagheeran opastuksella lähteä ihmisten kylään. Matkalla Mowgli törmää jättiläiskäärme Kaahan sekä apinakuningas Louiehen ja ystävystyy huulikarhu Baloon kanssa. Lopulta välit on selvitettävä Shere Khanin kanssa. Intian viidakoihin sijoittuva Viidakkokirja on Rudyard Kiplingin (1865–1936) tunnetuimpia teoksia. Viidakkokirjasta on tehty useita elokuvasovituksia, joista tunnetuin on viidakkopoika Mowglin tarinoista ideoitu Walt Disneyn klassikkoanimaatio Viidakkokirja (1967). Teknisesti taiturimainen elokuva on suurelta osin tehty tietokoneella, mitä ei yllättävää kyllä kovin helpolla huomaa lopputuloksesta. Miljööt on luotu kokonaan tietokoneilla ja eläimet ovat perinteisten tehosteiden ja digitehosteiden saumatonta yhteispeliä.

Englantilaiset sisarukset (William Henry ja Benita Hume) saapuvat Afrikkaan etsimään miljoonaperinnön saanutta serkkuaan Jane Porteria, jonka huhutaan elävän Tarzan-nimisen miehen kanssa paikallisessa viidakossa. He pyytävät etsintäapua paikallisilta valkoisilta metsästäjiltä (John Buckler ja Herbert Mundin), jotka suostuvat toimeksiantoon toteuttaakseen omia katalia suunnitelmiaan.