Tim Burtonin ohjaama Ed Wood kertoo tarinan Edward D. Wood juniorista, kaikkien aikojen surkeimmaksi elokuvaohjaajaksi nimetystä miehestä. Elokuva ei ole poikkileikkaus syntymästä kuolemaan, vaan keskittyy ajanjaksoon, jolloin Ed Wood teki "tärkeimmät" elokuvansa, joihin kuuluu mm. kulttimaineeseen noussut Plan 9 from Outer Space.

Marionettitaiteilija Craig Schwartz alkaa olla epätoivoinen, sillä newyorkilaiset eivät enää ole kiinnostuneita hänen nukketaiteestaan - jotkut jopa tuntuvat vihaavan häntä. Hänen vaimonsa on työhullu lemmikkikaupan pitäjä, joka kirjaimellisesti tuo työn kotiin. Pariskunnalla ei ole rahaa, ei intohimoa eikä pakotietä arjesta. Kun muutakaan ei ole tarjolla, Craig ottaa vastaan työn arkistoijana LesterCorpissa, "pienessä" yrityksessä, joka toimii Manhattanilla sijaitsevan toimistorakennuksen kerroksessa numero seitsemän ja puoli. Täällä Craig tapaa Maxinen ja rakastuu tähän päätä pahkaa. Mutta Maxinelle Craig on "ei kukaan". Turhautuneena hylätyksi tulemisesta Craig purkaa kiukkuaan arkistokaappiin ja yllättäen löytää sen takaa puisen oven. Se johtaa tunneliin, joka johtaa - ei enempää eikä vähempää kuin - John Malkovichin päähän. Ja tämä on vasta alkua...

Ben (Nicolas Gage) on alkoholisoitunut käsikirjoittaja, joka vauhdittaa elämänsä alamäkeä rankalla juomisella. Menetettyään perheensä ja työnsä hän päättää tehdä lopun viinanhuuruisesta elämästään ja matkustaa Las Vegasiin, kaupunkiin jossa baarit ovat aina avoinna. Kasinokaupungissa Ben kohtaa nuoren prostituoidun Seran (Elisabeth Shue). Toivonsa menettäneet Ben ja Sera eivät ole enää aikoihin unelmoineet paremmasta elämästä, mutta kuoleman varjossa, he kokevat pienen hetkensä rakkaudesta - juuri sellaisena kun he ovat.

Atlanta 1948. Daisy on 72-vuotias eläkkeellä oleva opettajatar, jonka on vaikea myöntää, että ikä alkaa painaa. Kun Daisy peruuttaa Packardinsa aidan yli naapurin tontille, palkkaa hänen aikamiespoikansa hänelle autonkuljettajaksi Hoke Colburnin, joka on musta, rehti ja lukutaidoton. Aika ja Hoken järkkymätön ymmärrys sekä elämänilo tekevät tehtävänsä ja särmikkäästi alkaneesta työsuhteesta kehittyy vuosien mittaan lämmin ja luja ystävyys.

Transamerica on yhdysvaltalainen Duncan Tuckerin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva vuodelta 2005. Elokuvassa Felicity Huffman esittää Bree Osbournea, joka viikkoa ennen sukupuolenkorjausleikkaustaan saa kuulla olevansa 17-vuotiaan pojan isä. Huffman oli roolistaan ehdolla parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saajaksi.

Muriel Heslopin elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Hänen isänsä on tyranni, ystävät ilkeitä ja sisar täyspäiväinen hulttio. Muriel pakenee todellisuutta suosikkiyhtyeensä Abban haavemaailmaan. Hänen suurin unelmansa on kuitenkin päästä naimisiin. Näyttääkseen ystävättärilleen olevansa "jotakin" hän ei kaihda mitään keinoja. Muriel on mm. valmis ryöstämään isänsä rahat ja varastamaan kalliin puvun. Rohkea rokan syö ja pian hän huomaa olevansa keskellä hurjaa rumbaa. Tanssi saa kuitenkin odottamattoman lopun unelmaprinssin löytyessä "etsin ystävää" -palstalta. Tuoreen aviomiehen motiivit eivät kuitenkaan taida olla tavanomaiset, mutta sitähän ei tarvitse kenenkään muun tietää...