Iso-Britanniassa kolme eläinaktivistia murtautuu laboratorioon vapauttaakseen siellä olevat sairaat simpanssit. He kohtaavat laborantin, joka kertoo simpanssien kantavan virusta nimeltä "raivo". Aktivistit tuhahtavat eivätkä ota todesta laborantin varoituksia, ja vapauttavat yhden simpansseista. 28 päivää myöhemmin pyörälähetti nimeltä Jim herää tyhjästä sairaalasta Lontoossa ja alkaa ihmetellä, missä on kaikki ihmiset ja miksi koko kaupunki on tyhjä? Jim tapaa kuitenkin Selenan sekä Markin ja tämän tyttären, he kertovat hänelle kaiken, mitä 28 päivässä on tapahtunut: melkein kaikki ihmiset ovat joutuneet tappavan viruksen kynsiin ja muuttuneet tappokoneiksi. Yhdessä he päättävät yrittää etsiä muita elossa olevia ihmisiä. He päätyvät muutaman sotilaan asuttamaan kartanoon ja saavat pian havaita, että tappava virus ei ole heidän ainoa uhkaajansa.

Mark Powell tapaa Manhattanin psykiatrisella klinikalla uuden potilaan. Mies kutsuu itseään nimellä Prot ja kertoo tulleensa valon nopeudella toisessa galaksissa sijaitsevalta K-Pax -planeetalta tutkimaan maata. Aluksi potilas on aivan selvä tapaus, hän näyttää kärsivän pahoista harhoista. Kummallista kyllä, mies vaikuttaa terävältä, osoittaa älykkyyttä ja kertoo elämästä K-Paxilla yksityiskohtaisesti. Hänellä on myös uskomattomat tiedot astronomiasta - hän on jopa parempi kuin professorit ja alan asiantuntijat. Ja vaikka Mark edelleen pitää miestä sairaana, vaikuttaa kertomus hänen mielestään kiehtovalta. Itse asiassa erittäin kiehtovalta...

Alussa eli tässä tapauksessa vuonna 1984 oli kasa leluja, joista tuli niin suosittuja että ne poikivat sittemmin muun muassa useita piirrossarjoja, lisää leluja ja nyt myös Steven Spielbergin tuottaman ison toimintaleffan.Tiedoksi niille jotka eivät ole kuulleetkaan Transformereista: Ne ovat avaruudesta maapallolle tulleita robotteja, jotka pystyvät muuttamaan hetkessä muotoaan autoiksi, hävittäjiksi tai tässä leffaversiossa vaikkapa Nokian kännyköiksi.Hyvät ja pahat jättirobot etsivät kilpaa muinoin maapallolle pudonnutta voimakuutiota sekä sen perässä planeetalle saapunutta pahojen robottien johtajaa. Filmissä joukko ihmisiä joutuu mukaan robojen välienselvittelyyn.

Lähde Enterprise-E-aluksen miehistön mukana matkalle paratiisiin. Tarkkaillessaan rauhallista Ba'kua Data menee epäkuntoon, ja Starfleet lähettää kapteeni Jean-Luc Picardin miehistöineen hakemaan Dataa. Kun Picardille paljastuu Starfleetin juoni vallata Ba'kun planeetta ja hävittää kaikki sen asukkaat, hänen on käännyttävä Starfleetia vastaan pelastaakseen rauhaa rakastavan kansan.

Los Angelesin poliisin ja paikallisen huumejengin välisessä sodassa poliisi saa apua odottamattomalta taholta. Joku teurastaa raivoissaan kaikki, jotka kantavat asetta, niin rosvot kuin poliisitkin. Peto on palannut takaisin metsästämään, ja tällä kertaa se saalistaa Los Angelesin kaduilla.

Body Snatchers:in tarina tuli alun perin tutuksi Jack Finneyn romaanista, jossa ulkoavaruudesta tulleet oliot palkoutuivat ihmisiin ja söivät heidät sisältä päin olemattomiin. Klassikkona pidetään Don Siegelin ohjaamaa 50-luvulla tehtyä alkuperäisfilmatisaatiota ja vielä astetta terävämpänä Philip Kaufmanin 70-luvun lopussa ohjaamaa uusintafilmatisointia. Ferraran Body Snatcherin tapahtumat on siirretty sotilastukikohtaan. Se tuo tunnelmaltaan mieleen Stephen Kingin The Stand filmatisoinnin alkumetrit. Tarinan siirtäminen militaariseen atmosfääriin on tekijöiltään tietenkin harkittu veto. Samalla tavalla kuin Body Snatchersit jäytävät ihmisen persoonallisuuden tietämättömiin, niin myös armeija kohtelee yksilöitä, tasapäistäen heidät homogeeniseksi liikkuvaksi massaksi, joka tunnetaan sotilastermein joukkoyksikkönä. Tämä on Ferraralta ja käsikirjoitustiimiltä hieno oivallus ja jo tämän vuoksi uuden version filmaaminen on perusteltu päätös.