Kavellessään halki Istanbulin lentokentän nuori amerikkalainen yliopisti-opiskelija Billy Hayes on ymmärrettävästi äärimmäisen hermostunut - onhan hänen rintaansa teipattuna kaksi kiloa hasista. Tarkkasilmäiset viranomaiset ottavat hänet kiini ja tästä alkaa Hayesin tositapahtumiin perustuva tarina hänen painajaismaisista kokemuksistaa turkkilaisessa vankilassa. Hän sai neljän vuoden tuomion ja koko tämän ajan hän joutui kärsimään raa'an päävanginvartijan sadistisesta kidutuksesta. Hayes päätti kuitenkin sinnikkäästi odottaa vapautumistaan. Mutta kun hänellä on enää vain muutama päivä kärsimättä tuomiostaan, Korkein oikeus päättä tehdä hänestä varoittavan esimerkin muulle maailmalle ja pidentää tuomion 30 vuoteen. Lopulta hänet passitetaan vankilan eläimelliseeen mielisairaalaan. Vain tyttöystävän vierailu antaa hänelle voimia yrittää viimeistä pakomahdollisuutta ...hyppyä keskiyön pikajunaan.
Kapina laivalla (Mutiny on the Bounty, Suomessa myös nimillä Kapina laivassa ja Kapina kannella) on Frank Lloydin ohjaama yhdysvaltalainen seikkailuelokuva vuodelta 1935. Se perustuu James Norman Hallin romaaniin Kapina laivassa, joka perustuu HMS Bountylla 1789 puhjenneeseen kapinaan. Pääosia esittivät Clark Gable ja Charles Laughton.Kapina laivalla voitti parhaan elokuvan Oscar-palkinnon ja oli ehdolla viidessä muussa kategoriassa. Gable, Laughton, ja Franchot Tone olivat kaikki ehdolla parhaasta miespääosasta. Se on toistaiseksi (Oscar-gaala 2009) ainut parhaan elokuvan Oscarin voittanut elokuva, joka ei voittanut muita Oscar-palkintoja.
Kiina vuonna 208, jolloin Han-dynastia on sammumassa. Pääministeri Cao Caon valtava sotajoukko, jossa on 800 000 sotilasta ja 2 000 sotalaivaa, on tullut ratkaisevaan taisteluun Punaisille kallioille. Kukaan ei tiedä, mikä heitä odottaa. Mestariohjaaja John Woo palasi kotimaahansa tekemään Kiinan suurinta ja kalleinta elokuvaa. Elokuva on suurenmoinen, historiallinen draama, jossa on ainutlaatuisia taistelukohtauksia, upeita maisemia, romantiikkaa ja henkeäsalpaavia visuaalisia tehosteita.
Elämäkertaelokuvassa intohimoinen 22-vuotias aktivisti ja valokuvaaja Dan Eldon lähtee suoraan eturintamaan kuvaamaan vaarallista somalipakolaisten vapautusoperaatiota.
Vuonna 1970 Lontoossa järjestettiin Miss Maailma -kilpailu, jota isännöi yhdysvaltalainen komedialegenda Bob Hope. Tuolloin Miss Maailma oli maailman katsotuin tv-ohjelma, jolla oli yli 100 miljoonaa katsojaa. Väittäen, että kauneuskilpailut halvensivat naisia, vasta perustettu Women’s Liberation Movement saavutti yön yli mainetta tunkeutumalla lavalle ja häiritsemällä kilpailun suoraa lähetystä. Sen lisäksi, että kun show jatkui, tulos aiheutti hämmennystä: voittaja ei ollutkaan ruotsalainen suosikki Marjorie Johansson vaan miss Grenada Jennifer Hosten, ensimmäinen musta nainen, joka kruunattiin Miss Maailmaksi. Muutamassa tunnissa maailmanlaajuinen yleisö oli nähnyt länsimaisen kauneuden ihanteen lavalta ajetun patriarkaatin kääntyneen päälaelleen.
Kun mielipiteitä ilmaistaan julmetun tosissaan, yksikin voi saada aikaan muutoksia. Chris Vaughn ei turhia kysele taistellessaan oikeuden puolesta ja kitkiessään korruptiota tositapahtumiin pohjautuvasa kovaotteisessa seikkailussa, jossa mies päätti ottaa kantaa - ja kaupunkinsa takaisin.
Tositapahtumiin perustuva TULEN MORSIAN kertoo rohkean ja omapäisen nuoren naisen, Annan, tarinan vuoden 1666 Ahvenanmaalla. Kätilö Valpurin kasvattityttärenä hänestä koulutetaan kylän seuraavaa parantajaa. Anna päättää kuitenkin ottaa piian pestin uuden kihlakunnantuomari Psilanderin palveluksessa. Psilander on saanut tehtäväkseen puhdistaa Ahvenanmaa pakanallisista tavoista ja mustasta magiasta lopullisesti. Myrskyn silmään joutuu Valpurin lisäksi Anna. Nuorella Annalla on palava halu löytää tosi rakkaus. Hän päättää rakastua jo naimisissa olevaan Eliakseen, mutta miehen intohimo sammuu nopeasti. Yksin jätetty Anna päätyy mustasukkaisuudessaan ilmiantamaan Eliaksen vaimon, Rakelin, noitana. Kaikkiaan 16 naista vangitaan epäiltynä liitosta paholaisen kanssa, heidän joukossaan Annan ilmiantama Rakel. Tästä alkaa Annan yksinäinen taistelu hirveän tekonsa sovittamiseksi.
Islamistinen fundamentalistiryhmä Abu Karaf on siepannut kaksi tyttöä. Toinen heistä on senaattorin tytär, jota ryhmä käyttää poliittisena lunnaana. Toinen tytöistä on merkityksetön. Niin ryhmä luulee, kunnes selviää, että hänen isänsä on entinen CIA-agentti Jake Hopper. Abu Karaf on raivostuttanut väärän miehen.