Francis Ford Coppolan eeppisessä mestariteoksessa Marlon Brando sai Oscarin roolistaan Corleone perheen johtohahmona. Brandon esittämä Don Corleone ei ole elokuvaversiossa niin selkeä päähenkilö kuin Mario Puzon romaanissa. Sen sijaan huomio keskittyy varsin pian Don Corleonen poikaan Michaeliin, jonka varassa saaga etenee loppuunsa. Ohjaaja Coppola maalaa hyytävän muotokuvan sisilialaisen mafiaperheen vallan noususta ja laskusta Amerikassa. Elokuva on erinomainen kuvaus niin italialaisen Corleonen perheen elämästä kuin heidän harjoittamasta likaisesta rikollisesta toiminnasta. Mario Puzon best-selleriin perustuvan tarinan antia ovat myös Al Pacinon, James Caanin ja Robert Duvallin vakuuttavat roolit. Vuonna 1972 Kummisetä sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta, joista se palkittiin kolmella Oscarilla mm. parhaana elokuvavana. Kummisedän ohjaajaksi kaavailtiin alun perin Sergio Leonea.
Tämä loistava jatko-osa ensimmäiselle Kummisetä -elokuvalle jatkaa Corleonen perheen mahtimiesten tarinaa. Toisessa osassa ohjaaja Francis Ford Coppola kertoo rinnakkain kahden sukupolven elämästä: Don Viton lapsuuden ja nuoruuden - roolissa lahjakas Robert De Niro - ja perheen nuorimman pojan Michaelin (Al Pacino) nousun uudeksi Doniksi. Ensimmäisen Kummisedän näyttelijäkaarti jatkaa rooleissaan, ja he ovat Coppolan johdolla tehneet kiistatta elokuvahistorian parhaan jatko-osan. Robert De Niro sai ensimmäisen Oscarin ja elokuva palkittiin kuudella Oscarilla, mm. vuoden parhaana elokuvana.
Mafiaveljet kertoo New Yorkin järjestäytyneestä rikollisuudesta kolmelta vuosikymmeneltä, aina 1950-luvulta lähtien. Se perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy, joka on entisen gangsterin, Henry Hillin, elämäkerta. Henry Hill on nuori brooklynlaispoika, jonka haaveena on aina ollut tulla gangsteriksi. Hänen unelmansa toteutuvat, kun hän pääsee paikallisten mafiosojen juoksupojaksi. Iän ja taitojen karttuessa hän pääsee sisäpiiriin ja tutustuu Jimmy Conwayhin sekä Tommy DeVitoon, joiden kanssa hän tekee ryöstöjä ja murhia ympäri New Yorkia. Vuosien varrella Henrystäkin alkaa muodostua isokin kiho. Hillin rikollisura päättyi, kun hän säästyäkseen huumekauppatuomiolta ja välttääkseen kumppaniensa koston ryhtyi hallituksen todistajaksi.
Dae-su on viettänyt viimeiset 15 vuotta vangittuna hänelle räätälöidyssä sellissä, tietämättä lainkaan syytä tuomiollensa. Minkä rikoksen hän on tehnyt? Ketä hän on loukannut? Kuka on kaiken takana? Ja miksi hänen nyt, kaikkien näiden vuosien jälkeen vapautetaankin hetkeksi, etsimään syy kaikkeen?
Kaksi chicagolaista muusikkoa todistaa vahingossa Valentinuksen päivän verilöylyn. Pakomatkallaan kaverukset naamioituvat naisiksi ja liittyvät tyttöorkesteriin, joka matkustaa keikalle Floridaan. Tony Curtis ehtii myös parodioida Cary Grantia esittäessään miljonääriä, jonka impotenssia ukulelea soittava Marilyn yrittää parantaa. Oikea miljonääri taas rakastuu naisen hepenissä liikkuvaan Jack Lemmoniin. Marilynin repliikit vaativat kymmeniä uusintaottoja.
Iowa, kesä 1965: kohtalo valokuvaaja Robert Kincaidin hahmossa sekoittaa Francescan yksitoikkoisen elämän maalla. Francesca ja Robert rakastuvat toisiinsa silmittömästi ja aloittavat suhteen, joka lupaa tarjota kaikkea sitä mikä heidän elämästään on puuttunut. Mutta aikaa on vain neljä päivää...
Manhattan on 1979 valmistunut romanttinen komediafilmi Isaac Davisista (Woody Allen), kahdesti eronneesta 42-vuotiaasta komediakirjoittajasta, joka tapailee 17-vuotaista lukiolaistyttöä (Mariel Hemingway). Isaac kuitenkin rakastuu parhaan ystävänsä kumppaniin (Diane Keaton). Käsikirjoituksen laativat Allen ja Marshall Brickman, joka osallistui myös elokuvan Annie Hall tekemiseen, ja sen ohjasi Allen. Manhattan on mustavalkoinen laajakangaselokuva.
Kummisetä-trilogian päätös tehtiin 16 vuotta kakkososaa myöhemmin pitkälti Coppolan Zoetrope-studion kassavajeen täyttämiseksi, mutta toki saagan korkea taso on silti tallella. Kolmososassa vanha Michael Corleono veljeilee Vatikaanin kanssa ja yrittää luotsata perheen bisneksiä kunniallisemmalle pohjalle. Michaelin veljenpoika ja manttelinperijä sen sijaan uskoo mafian väkivaltaisempaan perinnepuoleen. Lisäksi Michaelin tytär rakastuu tähän serkkuun.
Elokuva kertoo FBI-agentti Sean Archerista, jonka poika kuolee harhalaukaukseen. Hän jäljittää poikansa tappajan Castor Troyn, mutta tämä joutuu onnettomuudessa koomaan. Archer saa tietää Troyn asettamasta pommista, ja saadakseen sen sijainnin selville tämän rikostoverilta hänen täytyy vaihtaa leikkauksessa kasvoja tämän kanssa ja mennä vankilaan hänenä esiintyen. Archerin ollessa vankilassa Troy herää koomasta ja varastaa itselleen Archerin kasvot ja henkilöllisyyden – tappaen sen jälkeen kaikki, jotka tiesivät Archerin olevan oikeasti vankilassa. Archerina esiintyen Troy paljastaa FBI:lle "selvittämänsä" pommin sijainnin, saaden mainetta ja kunniaa. Hän myös vikittelee Archerin vaimoa ja tytärtä. Saadakseen elämänsä takaisin Archerin täytyy paeta vankilasta ja saada häneksi luultu Troy kiinni.
Pikkupoika Oskarin lapsuus sijoittuu yhteiskunnan muutoksista kuohuvaan Saksaan, 1920-30 -luvuille. Varhaiskypsä Oskar joutuu jo ensimmäisinä vuosinaan todistamaan aikuisten kylmän kyynisyyden ja raadollisuuden, minkä takia hän tekee päätöksen olla koskaan kasvamatta isoksi. Kansallissosialistien saavuttaessa vuosi vuodelta enemmän kannatusta ja valtaa, pelon ja terrorin ottaessa voimakkaammin jalansijaa ja natsien fanatismin viedessä maan lopulta sotaan, vaikuttaa aikuisten maailma yhä korruptoituneemmalta ja mielipuolisemmalta. Oskar jatkaa elämäänsä lapsena läpi toisen maailmansodan raivon sekä Natsi-Saksan nousun ja tuhon, kapinoiden ympäröivää hulluutta vastaan aseenaan ainoastaan syntymäpäivälahjaksi saamansa peltirumpu sekä kyky kiljua niin korvia vihlovan korkealta, että lasit särkyvät kuin illuusiot.
Kaikki kadehtivat Will Freemania, jolla on upea auto, kauniita naisia eikä vastuun häivää elämässään. 12-vuotias Marcus ilmestyy Willin elämään sotkien hänen suunnitelmansa. Will saa kuitenkin Marcuksesta oivan tuen taistoissaan rakkauden rintamalla.
Elokuvan päähenkilö on palomies Guy Montag, jonka tehtävänä ei suinkaan ole sammuttaa tulipaloja, vaan sytyttää niitä. Tulevaisuuden Yhdysvalloissa valtio kontrolloi ihmisiä roskaviihteellä, kaiken kirjallisuuden ollessa kiellettyä. Montag kollegoineen polttaa löydettyjä kirjoja liekinheittimellä, mutta hänen uusi naapurinsa saa miehen kyseenalaistamaan tehtävänsä ja koko hallitsevan yhteiskuntajärjestelmän.