Kymmenellä Oscarilla palkittu West Side Story tuo tuulahduksen ajalta, jolloin Hollywoodissa tehtiin vielä musikaaleja. Arthur Laurentsin hittinäytelmä on sinällään melko ummehtunut tulkinta Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Nyt ei olla Veronassa vaan 50-luvun New Yorkissa, jossa nuoret rakastavaiset jäävät jengitaistelun jalkoihin. Leonard Bernsteinin kappaleet America, Somewhere ja Tonight ovat jääneet elämään.
Newyorkilaisen elämä joutuu syöksykierteeseen, kun hänen nuorempi serkkunsa tekee hänelle yllätysvierailun, aloittaen oudon ja arvaamattoman seikkailun.
Winston Grahamin romaaniin perustuva Marnie ei ollut aikoinaan mikään menestystarina, mutta se on noussut jälkeenpäin arvoonsa ohjaajansa klassikkona ja on eittämättä Hitchin parhaita elokuvia. Psykologinen aihe: syytä kauniin kleptomaanin sairauteen etsitään. Ohjaaja pitää katsojan taiturimaisesti otteessaan, vaikkei mitään erityisen raflaavaa tapahdukaan. Nuori Sean Connery oli parhaimmillaan tukea antavana miehenä.
Päänsä paljaaksi ajellut ja kehonsa tatuoinut Hando käy skinhead-ystäviensä kanssa taisteluun Australiaan muuttaneita vietnamilaisia vastaan. Kadut muuttuvat taistelukentäksi, kun skinit ja aasialaiset iskevät väkivaltaisesti yhteen.
Menestyselokuva Notting Hillin ohjaajan toiminnallinen draama ohjaa törmäyskurssille komean ja suositun asianajajan sekä lastensa huoltajuudesta taistelevan vakuutusasiamiehen. Pian kumpikin saa huomata olevansa toisesta riippuvainen elämänsä ratkaisevassa käännekohdassa. Yllättävät käänteet tuovat miesten keskinäiseen kilpajuoksuun korostetun inhimillisiä piirteitä.
Entinen hävittäjälentäjä Tom Eagan sotii terroristeja vastaan Las Vegasissa sijaitsevasta armeijan kontista, josta hän hallinnoi kauko-ohjattua, miehittämätöntä lennokkia. Päivisin hän räjäyttelee asevarastoja ja tulittaa talibaneja, iltaisin hän grillaa kotonaan perheensä kanssa. Aidon hävittäjälentämisen tuottamaa adrenaliinia kaipaava Eagan ei saa tyydytystä enää edes työstään armeijan palveluksessa. Samalla, kun hän on menettänyt uskon työnsä merkitykseen ja oikeuteensa kantaa univormua, hän on etääntynyt perheestään ja ystävistään. Eagan alkaa pohtia työnsä perustaa etenkin siinä vaiheessa, kun CIA:n käskyjen noudattaminen alkaa muistuttaa enemmän sotarikollisuutta kuin isänmaan puolesta taistelua. Ilman kuolemanvaaraa ja omakohtaista riskiä tappaminen riisuutuu sankaruudesta ja herättää voimakkaampia moraalisia kysymyksiä. Luoko hän työllään enemmän terroristeja kuin saa niitä tuhottua ja taisteleeko hän sodassa, joka ei tule loppumaan milloinkaan?