20,000 Days on Earth on enemmän kuin Nick Caven biografia. Se inspiroi kaikkia, jotka etsivät omaa muusaansa. Kyseessä ei ole pelkkä musiikkielokuva, vaikka mukana on räjähtäviä keikkataltiointeja aina legendaarisen The Birthday Partyn ajoilta alkaen. Elokuva hengittää Cave-mystiikan ehdoilla; syke katsomossa nousee taatusti.
Vuonna 1970 Lontoossa järjestettiin Miss Maailma -kilpailu, jota isännöi yhdysvaltalainen komedialegenda Bob Hope. Tuolloin Miss Maailma oli maailman katsotuin tv-ohjelma, jolla oli yli 100 miljoonaa katsojaa. Väittäen, että kauneuskilpailut halvensivat naisia, vasta perustettu Women’s Liberation Movement saavutti yön yli mainetta tunkeutumalla lavalle ja häiritsemällä kilpailun suoraa lähetystä. Sen lisäksi, että kun show jatkui, tulos aiheutti hämmennystä: voittaja ei ollutkaan ruotsalainen suosikki Marjorie Johansson vaan miss Grenada Jennifer Hosten, ensimmäinen musta nainen, joka kruunattiin Miss Maailmaksi. Muutamassa tunnissa maailmanlaajuinen yleisö oli nähnyt länsimaisen kauneuden ihanteen lavalta ajetun patriarkaatin kääntyneen päälaelleen.
Odottaessaan aviomiestään Kairossa Juliette päätyy pikaromanssiin ystävänsä Tareqin, eläköityneen poliisin, kanssa. Kun Tareq kuljettaa Juliettea ympäri kaupunkia, löytävät he itsensä keskeltä lyhytaikaista suhdetta, joka yllättää molemmat.