Maailmankuulu seikkailuelokuva ja Akira Kurosawan pääteos kylästä, joka palkkaa muutaman samurain turvakseen kiertelevää rosvojoukkiota vastaan.

Rashomon – paholaisen temppeli, myös Rashomon – paholaisen portti on vuonna 1950 ensi-iltansa saanut japanilainen elokuva. Sen on ohjannut Akira Kurosawa, ja elokuva perustuu kahteen Ryūnosuke Akutagawan kirjoittamaan tarinaan. Rashomon sai Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan vuonna 1951. Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva[1], ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Elokuvaa pidetään yhtenä Kurosawan parhaista.Elokuvassa kuvataan murhaa ja raiskausta neljän eri todistajan kertomien selostusten kautta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Katsojan on kuitenkin määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne – kuten köyhä mies, joka ottaa hylätyn lapsen suojaansa. Kurosawa poikkeaa elokuvaperinteestä, jossa roolihenkilö voi valehdella, mutta näytetty takauma kertoo touuden. Elokuva ei kuitenkaan torju katsojaa, vaan päinvastoin vetää hänet mukaan pohtimaan totuutta.

Muhkea suurelokuva siirtää Shakespearen Kuningas Learin feodaalisen ajan Japaniin. Hallitsija luopuu vallasta kolmen poikansa hyväksi, mutta teko vie koko valtakunnan sodan kaaokseen.

Yksinäinen, miekkaa kantava vaeltaja, johon tutustuimme elokuvassa Yojimbo – onnensoturi, kuulee sattumalta muutamien nuorten sotureiden välisen kiihkeän keskustelun. He ovat kiihtyneitä lahjonnasta ja petturuudesta, jota tapahtuu heidän johtajansa poissa ollessa. He päättävät iskeä takaisin, mutta eivät ole varmoja miten. Niinpä tämä mies, joka hallitsee miekan jalon taidon paremmin kuin kukaan muu, päättää auttaa heitä.

Hideo Yamamoton Ichi the Killer -mangan päähenkilö on lapsena kiusattu ja itsesäälissä rypevä nörtti. Hypnoosin avulla hänestä tulee Japanin alamaailman häikäilemättömin ja sadistisin tappaja. Kun shinjukulaisen yakuza-ryhmittymän päällikkö katoaa mukanaan miljoona jeniä, hänen lävistyksiin hurahtanut kakkosmiehensä, albiino sadomasokisti Kakihara käynnistää massiivisen ihmismetsästyksen jonka kohteena on salaperäinen sadistitappaja Ichi. Jäljitys ulottuu kriminaalikonttoreihin, seksiklubeihin ja muihin hämäräperäisiin paikkoihin.

Kun USA:n vakoojakeskuksen CONTROL:n päämajaan hyökätään ja agenttien henkilöllisyydet ovat vaarassa paljastua, päälliköllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ylentää agentiksi aina yhtä innokas tutkija Maxwell Smart. saa tehtäväkseen tukahduttaa juonen, jolla pahamaineinen rikossyndikaatti nimeltä KAOS yrittää kaapata itselleen maailmanvallan. Smart on aina unelmoinut työskentelemisestä kentällä urhean supertähden, agentti 23:n rinnalla. Sen sijaan hän saa parikseen ainoan agentin, jonka henkilöllisyys on säilynyt salassa: ihastuttavan, mutta tappavan veteraaniagentin, agentti 99:n. Kun Smart ja 99 pääsevät lähemmäksi KAOS:n päämäärien - ja toistensa - selvittämistä, heille paljastuu että KAOS:n ykkösagentti Siegfrid ja hänen apurinsa Shtarker yrittävät rahastaa luomansa kauhun verkoston avulla. Smartin, jonka kenttäkokemus, samoin kuin aika, on vähissä, ja joka on aseistettu vain muutamilla vakoojavempaimilla ja sammumattomalla innokkuudella, on tuhottava KAOS.

Earlilla (Martin Lawrence) ja Hankilla (Steve Zahn) on vain yksi asia, joka heitä yhdistää: molemmat ovat Los Angelesin Poliisin hylkiöitä. Toinen sai poliisivoimista juuri potkut ja toista ei ole päästetty edes poliisiksi asti. Ja he päätyvät pariksi alimpaan kuviteltavaan hommaan, joka lainvalvojalle voi langeta: yövartijoiksi. Huolimatta tästä vähemmän loisteliaasta turvallisuusalan toimenkuvasta, miehet kohta pääsevät hyvin suunnitellun salakuljetusoperaation jäljille ja huomaavat, että heillä on käsissään erittän kuumaa kamaa. Pian he pakenevatkin paisti roistoja, myös Los Angelesin poliisia. Mutta heillä on kuitenkin mahdollisuus hoitaa homma kotiin ja osoittaa olevansa sankareita - jos nyt eivät ensin pääse hengestään....