Mafiaveljet kertoo New Yorkin järjestäytyneestä rikollisuudesta kolmelta vuosikymmeneltä, aina 1950-luvulta lähtien. Se perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy, joka on entisen gangsterin, Henry Hillin, elämäkerta. Henry Hill on nuori brooklynlaispoika, jonka haaveena on aina ollut tulla gangsteriksi. Hänen unelmansa toteutuvat, kun hän pääsee paikallisten mafiosojen juoksupojaksi. Iän ja taitojen karttuessa hän pääsee sisäpiiriin ja tutustuu Jimmy Conwayhin sekä Tommy DeVitoon, joiden kanssa hän tekee ryöstöjä ja murhia ympäri New Yorkia. Vuosien varrella Henrystäkin alkaa muodostua isokin kiho. Hillin rikollisura päättyi, kun hän säästyäkseen huumekauppatuomiolta ja välttääkseen kumppaniensa koston ryhtyi hallituksen todistajaksi.
Klassinen pelon ja paranoian kuvaus sarjamurhaajasta, jota myös ammattirikolliset alkavat etsiä kun ajojahti häiritsee alamaailman toimintaa. Elokuva perustuu osittain Fritz Langin lukemaan artikkeliin düsseldorfilaisesta sarjamurhaajasta Peter Kürtenista. Osa tapahtumista on muutettu ja henkilöllisyyksiä vaihdettu, mutta osa taas on kuvattu kuten todellisuudessa tapahtui.
Etsivä Vincent Hanna on huipputerävä poliisi ja Neil McCauley puolestaan huippuvaras, yksi parhaista alallaan. McCauleyn konnajoukon työ on niin ammattimaista, että se tekee vaikutuksen jopa etsivä Hannaan. Rikollisjoukko metsästää vain suuria summia kuten pankkiholveja ja rahankuljetusautoja - ja Vincent Hanna ryhmineen metsästää McCauleyta. Hanna ja McCauley ovat monin tavoin samanlaisia, yhteistä ovat mm. yksityiselämän ongelmat. Kun McCauley joukkoineen valmistautuu elämänsä suurimpaan kaappaukseen, josta tulisi viimeinen keikka, päättää Hanna iskeä...
Kuka on tämä mies, joka kätkee arpeutuneet kasvonsa naamion taakse? Sankari vai mielipuoli? Vapauttaja vai sortaja? Kuka V on - ja kuka liittyy V:n rohkeaan juoneen kansakuntaa dominoivan totalitaarisen hallituksen kukistamiseksi?
Neuvostoliittolaisohjaaja Andrei Tarkovskin ylistetyssä Stanislav Lemin romaaniin pohjautuvassa tieteiselokuvassa psykologi Kris Kelvin lähetetään Solaris-planeettaa kiertävälle avaruusasemalle tutkimaan sen miehistön salaperäisiä kohtaloita. Hänelle paljastuu pian, että planeetan meri on elävää ainetta, joka toimii kuin jättiläisen aivot. Meri on alkanut vaikuttaa kosmonautteihin luomalla heidän muistoistaan, haaveistaan ja pakkomielteistään eläviä olentoja. Onnistuuko hän itse selviytymään Solariksen vaaroilta?
Oli aurinkoinen aamupäivä 22.11.1963 Texasissa. Presidentti John F. Kennedy ajoi avoautossa halki Dallasin ja kaupunkilaiset tungeksivat katsomaan - arvaamatta että he näkisivät presidentin elossa enää hetken. Leppoisa juhlinta katkeaisi kohta laukauksiin, joista kiisteltäisiin vuosikymmeniä. Lähtivätkö luodit Lee Harvey Oswaldin aseesta vai oliko kaiken takana jotain muuta...
Urheiludraama George Foremanin hämmästyttävästä elämäntarinasta, joka johtaa hänet olympialaisten kultamitalistista raskaansarjan maailmanmestariksi. Kohdattuaan Muhammad Alin Zairessa pidetyssä Rumble in the Jungle -ottelussa uskoon tullut Foreman lopettaa uransa ja ryhtyy pastoriksi, kunnes perheensä ja seurakuntansa ajauduttua rahavaikeuksiin hän palaa kehään tavoittelemaan mestaruusvyötä takaisin 45-vuotiaana, mikä tekisi hänestä nyrkkeilyn historian vanhimman raskaansarjan mestarin.
The Man Who Would Be King Seikkailuelokuvan klassikko kahdesta brittisotilaasta, jotka etsivät itselleen aarteita ja valtakuntia Intian pohjoisrajoilta. O: John Huston. N: Sean Connery, Michael Caine.
Kamputsea 1973. Toimittaja Sydney Schanberg tekee juttua punaisten Khmerien vallankaappauksesta, joka vaatii yli miljoonan ihmisen hengen. Schanbergin ystävä ja tulkki Dith Pran toimii tämän paikallisena kontaktina Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä, jossa punaiset khmerit aiheuttavat jatkuvasti levottomuuksia. Tiimiin kuuluu myös valokuvaaja Al Rockoff. Levottomuudet pahenevat ja Pranin perhe järjestetään turvaan Kambodžan ulkopuolelle, mutta Pran haluaa jäädä ja jatkaa toimitustyötä. Lopulta länsimaalaiset evakuoidaan maasta ja Pran joutuu punakhmerien vangiksi ja lähetetään epäinhimillisiin oloihin veriselle keskitysleirille. Schanberg taistelee Yhdysvalloista käsin ystävänsä pelastamiseksi. Koska Kambodza oli täysin suljettu, tietojen liikkuminen sinne tai takaisin oli lähes mahdotonta.
Eräässä tunnetuimmista rooleistaan Clint Eastwood esittää kadut tuntevaa sanfranciscolaista rikospoliisia, joka hoitaa hommansa loppuun asti. Katoilta ampuva tarkka-ampuja, joka kutsuu itseään Scorpioksi, on tappanut kahdesti. Hän on haudannut nuoren naisen elävältä ja uhkaa tukehduttaa tämän, ellei kaupunki maksa lunnaita. Harry Callahan aikoo napata roiston, tavalla tai toisella, oli tapa ohjesäännön mukainen tai ei. Tällä elokuvallaan ohjaaja Don Siegel teki San Franciscosta olennaisen osan Likainen Harry -elokuvien sarjaa. Myös kaikki neljä jatko-osaa kuvattiin samassa kaupungissa. Tämä ensimmäinen on yhä yksi parhaista koskaan tehdystä poliisitrillereistä.
Bullitt on yksityisetsivä, jolla on vain yksi vuorokausi aikaa selvittää tapaus. Johnny Rossia jahtaavat niin hänen veljensä Pete kuin monet muutkin alamaailman roistot, joilta hän on huijannut miljoonia. Frank Bullitt palkataan suojelemaan Johnny Rossia alamaailmalta, joka tekee kaikkensa vihollisen tappamiseksi.
Elokuva seuraa salaisen israelilaisjoukon yritystä jäljittää ja surmata ne 11 palestiinalaista, joiden uskotaan suunnitelleen urheilijoiden hengen vaatineen verilöylyn. Samalla seurataan sitä, miten raskaaksi kostoisku ja väkivallan kierre käy joukon jäsenille ja sen johtajalle.
Poseidon on aikansa suurin höyrylaiva, jolla vietetään parhaillaan uuden vuoden aattoa iloisissa merkeissä. Musiikki soi, ihmiset tanssivat, kilistelevät lasejaan. Lähistöllä on sattunut vedenalainen maanjäristys, joka on nostattanut valtavan aallon. Aalto kohtaa laivan eikä aluksen kapteeni miehistöineen pysty väistämään aaltoa. Aalto kaataa laivan ylösalaisin ja ainoa tie pelastautua on kivuta “laivan pohjaan” ja yrittää päästä sitä kautta ulos ennen kuin laiva uppoaa. Onko se edes mahdollista selviytyneille juhlijoille. Pohja on paksua terästä.
Elokuvassa seurataan neljän nuoren äkillistä aikuistumista viimeisenä yhteisenä kesäiltana, ennen kuin opintojen alkaminen erottaa heidät toisistaan.
Samuel Bicke on mies,jonka otsaan on tatuoitu sana häviäjä. Nykivin askelin kävelevä mies saa Niels Muellerin esikoiselokuvan alussa tuoreelta pomoltaan käytännön opastusta huonekalumyyjän tehtäviin, ja katsoja tietää heti kaiken päättyvän huonosti.Samin elämä ei muutenkaan ole raiteillaan.Hän on eronnut,eivätkä ex-vaimo tai lapset tunnu innostuneelta hänen tapaamisestaan.Ongelmia on syntynyt myös Samin työskennellessä veljensä rengasfirmassa.Ainoalle ystävälleen Bonnylle Sam kertoo maailman epärehellisyyden kiukuttavan häntä.Hänen pitäisi esimerkiksi myydäkseen hyvin valehdella asiakkaille tuotteiden todellisista katteista.Bonnylla on asiaan käytännöllisempi lähestymistapa,mutta Sam kohdistaa yhteiskunnan mädännäisyyteen kohdistuvan vihansa televisiossa mesoavaan presidentti Richard Nixoniin .Lopulta psyykkisesti yhä epävakaampi Sam alkaa suunnitella presidentin murhaamista.