Tiheätunnelmainen rikosdraama kertoo suomalaiset sukujuuret omavan sarjamurhaajan, Aileen Wuornosin, synkkääkin synkemmän tositarinan. Köyhistä oloista lähtenyt ja prostituoituna itsensä elättänyt Wuornos tappoi kuusi miestä 1980- ja 1990-luvuilla, ja tuomittiin teoistaan kuolemaan.
Voimakastahtoinen Antonia on 90-vuotias ja muistelee epäsovinnaista elämäänsä. Toisen maailmansodan päätyttyä Antonia ja hänen tyttärensä Danielle palaavat hollantilaiskylään, jossa Antoniasta tulee voimakkaista ja riippumattomista naisista koostuvan yhteisön johtaja. Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinto 1996.
Eräänä uudenvuodenpäivänä kolmenkympin virstanpylvään ohittanut Lontoon kaunistus Bridget Jones, krapulaisena ja yhä sinkkuna, päättää ottaa elämänsä hallintaan ja alkaa pitää päiväkirjaa: "Päätös numero yksi: kymmenen kiloa painosta pois. Numero kaksi: mukava, järkevä poikaystävä eikä enää romanttisia suhteita tirkistelijöihin, suuruudenhulluihin, tunneköyhiin paskiaisiin eikä pervertikkoihin." Päiväkirjan sivut pöllyävät kun Bridget Jonesin elämään tupsahtaa kaksi miestä, sovinistinen seksipeto Daniel Clever ja herkkä ja huomaavainen Mark Darcy. ”Bridget Jones-elämäni sinkkuna” perustuu Helen Fieldingin bestselleriin.
Tositarina Lee Israelista, amerikkalaisesta kirjailijasta, joka tunnetaan parhaiten siitä, että hän väärensi suuren määrän kirjeitä ja myi ne uudelleen. Elokuva perustuu hänen omaelämäkertaansa vuodelta 2008. Lee Israel aloitti uransa freelance-kirjailijana 1960-luvulla, mutta vuonna 1992 ura oli ohi. Ansaitakseen rahaa hän alkoi kirjoittaa kirjeitä kuolleiden kirjailijoiden ja näyttelijöiden nimissä.
Kaunis ja älykäs yliopiston professori elää onnellisessa avioliitossa Davidin kanssa ja nauttii lämpimästä suhteestaan edellisestä avioliitostaan syntyneeseen, teini-ikäiseen tyttäreensä. Hyvästä onnestaan huolimatta, Helenillä on salaisuus menneisyydestä; ja odottamattomat romahdukset ajavat hänet vakavan masennuksen pyörteisiin. Helenin suunnaton rakkaus perhettään kohtaan, joka teki heistä joskus erottamattomat, repii heidät nyt kappaleiksi. Keskellä epätoivoista taisteluaan elämänsä, rakkautensa ja mielenterveytensä puolesta, Helen huomaa etääntyvänsä Davidista ja hakevansa lohtua hurjalta mutta hauraalta, arvoitukselliselta ja rauhattomalta nuorelta naiselta, Mathildalta, joka kamppailee myös mielenterveysongelmien kanssa – ja jonka poikkeuksellinen henki ja omistautuminen loistaa kuin lepattava liekki Helenin pimeydessä.
Jess on toisen sukupolven maahanmuuttaja Englannissa ja pukeutuu mieluummin peliasuun kuin perinteiseen sariin. Vanhemmat siunailevat hänen tavattomia, länsimaisia harrastuksia. Heistä futis estää tyttöä löytämästä itselleen kunnon aviomiestä ja opettelemasta keittiössä tarvittavia taitoja. Jess kun viettäisi kaiken aikansa puistossa tekniikkaa ja harhautuksia hiomassa. Sitten Jess tapaa Julesin, joka kuuluu paikalliseen naisjoukkueeseen. Jess ja Jules ystävystyvät ja heidän yhteispeli kentällä on ilmiömäistä. Jess liittyy joukkueeseen salaa vanhemmiltaan. Seikkailu uhkaa kuitenkin loppua lyhyeen. Jessin sisko on menossa naimisiin ja samana päivänä on tärkeän turnauksen loppuottelu. Finaali ratkaisee pääsevätkö Jules ja Jess näyttämään kyntensä Yhdysvalloissa: tyttöjen tähtäimessä on ura ammattilaisena. Hääpäivä koittaa ja joukkueet astelevat viheriölle. Jessiä ei näy. Ensimmäinen puoliaika lähestyy loppuaan, kun Jess saa apua odottamattomalta taholta...