Jules Winnfield ja Vincent Vega ovat palkkamurhaajia, jotka ovat hakemassa työnantajaltaan, mafiapomo Marsellus Wallacelta varastettua salkkua. Butch Coolidge on ikääntyvä nyrkkeilijä, jolle Wallace maksaa seuraavan ottelun häviämisestä. Näiden ilmeisesti toisiinsa liittymättömien ihmisten elämät punoutuvat yhteen muodostaen sarjan hauskoja, outoja ja aiheettomia tapahtumia.

Mikä on maailman kauhein asia? Onko se hirviömäinen avaruusolento? Vai tappava kulkutauti? Vai pelko, että rakas ja turvallinen ihminen - ehkäpä perheenjäsen - osoittautuukin murhanhimoiseksi mielipuoleksi? Jack Torrance ottaa hoidettavakseen hienon, mutta eristyksissä olevan Overlook Hotellin talven ajaksi. Hänen mukanaan tulevat vaimo ja pieni poika. Torrance ei ole koskaan aiemmin ollut hotellissa - vai onko? Vastaus löytyy aavemaisesta mielipuolisuuden puuskasta.

Knallipäisen huligaanin Alexin matka moraalittomasta pikkurikollisesta aivopestyksi kunnolliseksi kansalaiseksi ja takaisin hulttioksi muodostaa dynaamisen kaaren Anthony Burgessin romaaniin perustuvassa Stanley Kubrickin futuristisessa sokkielokuvassa. Vaikka Kellopeliappelsiini herätti aluksi vastustusta, se kilpaili neljästä Oscar®- palkinnosta* (mm. parhaan elokuvan palkinnosta).

Kuka on tämä mies, joka kätkee arpeutuneet kasvonsa naamion taakse? Sankari vai mielipuoli? Vapauttaja vai sortaja? Kuka V on - ja kuka liittyy V:n rohkeaan juoneen kansakuntaa dominoivan totalitaarisen hallituksen kukistamiseksi?

Vuonna 2029 ihmiskunta joutuu pulaan omien aikaansaannostensa kanssa: he ovat luoneet niin nerokkaita koneita ja niin ylivoimaista keinoälyä, että he ovat itse jääneet alakynteen. Tämän kaaoksen keskellä ihmiset alkavat vastarintaan, ihmisten ja koneiden välille syttyy sota. Lopettaakseen vastarinnan koneet lähettävät T2-cyborgin menneisyyteen, vuoteen 1984, jotta tämä Tuhoaja (Terminator) voisi tappaa tulevan vastarinnan johtajan John Connorin äidin, Sarah Connorin ja näin estää Johnia ikinä syntymästä. Myös vastarinnan ihmiset lähettävät oman miehensä, Kyle Reesen, menneisyyteen suojelemaan Sarah Connoria tuhoajalta. Tulevaisuuden kaksinkamppailu käydään siis menneisyydessä, ja tämän keskelle jää Sarah-raukka, jolla on vaikeuksia ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu.

Sarjismestari Frank Miller ja ohjaaja Rodriguez tekivät visuaalisesti hienoa työtä ääritylyn kulttisarjakuvan lähteelle uskollisessa, tähtiä tursuavassa filmatisoinnissa. Sin Cityn viimeinen rehellinen kyttä haluaa pelastaa strippariksi varttuneen Nancyn. Tosiköriläs Marv kostaa enkelimäisen prostituoidun kuolemaa, ja yksityisetsivä Dwight päätyy suojelemaan ilolintuja hurjalta Jackie Boylta.

Jackie Brown on surkean lentoyhtiön pienipalkkainen lentoemo, joka hankkii lisätienestiä salakuljettamalla rahaa laittomien aseiden välittäjälle. Mutta niin kuin aina rikosbisneksessä, pienimmät tekijät narahtavat ensin. Liittovaltion agentit uhkaavat Jackieta vankilatuomiolla, ellei tämä suostu yhteistyöhön asekauppiaan kiinni saamiseksi. Pian Jackie on liemessä korviaan myöten ja hengenlähtö on lähellä. Mutta mitä sillä on väliä, kun panoksena on puoli miljoonaa taalaa ja makea elämä!

John Murdoch herää yksin vieraassa hotellihuoneessa puhelimen soittoon. Tuntematon ääni ilmoittaa Johnin olevan etsintäkuulutettu julmista sarjamurhista. Murdoch menee paniikkiin; hän ei muista lähimenneisyydestään mitään, ei edes kuka hän on! Onko hän raakalaismainen murhaaja? Joku on vienyt hänen muistinsa ja jättänyt kuitiksi vain pienen haavan otsaan.

Uuden vuosisadan alkaessa Japanin talous romahti, työttömyys kasvoi, ja samaan aikaan kun aikuiset menettivät tulevaisuudenuskonsa, lapsissa alkoi kasvaa halveksunta heitä kohtaan. Vanhempi sukupolvi alkoi pelätä nuorisoa ja kykenemättömänä ymmärtämään sen motiiveja enää lainkaan otti käyttöön todella radikaalin keinon: hallitus perusti taistelupeli Battle Royalen, jossa kerran vuodessa satunnaisesti valitun koululuokan oppilaat pakotetaan tappamaan toisensa siten, että vain yksi jää henkiin ja pääsee vapauteen. Kilpailuun joutuu 42-henkinen yhdeksäs luokka, joka lähetetään autiolle saarelle. Siellä oppilaat saavat ruokaa, juomaa, kartan, kompassin ja sattumanvaraisen aseen, minkä jälkeen he lähtevät yksitellen ulos oppilasnumeron mukaisessa järjestyksessä. Jos kolmen vuorokauden kuluttua useampi kuin yksi oppilas on hengissä, heidät kaikki tapetaan.

Tulevaisuuden maailmassa, jossa kasvihuoneilmiö jyllää valtoimenaan ja tieteen kehitys on päätähuimaava, ihmiset jakavat kaikki elämänalueensa älykkäiden seuralaisrobottien, Mechojen, kanssa. Mutta kun huippuunsa kehiteltyä prototyyppiä edustava robottilapsi Davis ohjelmoidaan osoittamaan varauksetonta rakkautta, sen ihmisperhe ei ole valmis kestämään seurauksia. Yhtäkkiä David on yksin oudossa, vaarallisessa maailmassa. Ystävystyttyään erääseen Mechaan, joka on kaiken kokenut konkari, David lähtee ihmeelliselle matkalle selvittämään oman olemuksensa syvimpiä saloja.

Elokuva kertoo FBI-agentti Sean Archerista, jonka poika kuolee harhalaukaukseen. Hän jäljittää poikansa tappajan Castor Troyn, mutta tämä joutuu onnettomuudessa koomaan. Archer saa tietää Troyn asettamasta pommista, ja saadakseen sen sijainnin selville tämän rikostoverilta hänen täytyy vaihtaa leikkauksessa kasvoja tämän kanssa ja mennä vankilaan hänenä esiintyen. Archerin ollessa vankilassa Troy herää koomasta ja varastaa itselleen Archerin kasvot ja henkilöllisyyden – tappaen sen jälkeen kaikki, jotka tiesivät Archerin olevan oikeasti vankilassa. Archerina esiintyen Troy paljastaa FBI:lle "selvittämänsä" pommin sijainnin, saaden mainetta ja kunniaa. Hän myös vikittelee Archerin vaimoa ja tytärtä. Saadakseen elämänsä takaisin Archerin täytyy paeta vankilasta ja saada häneksi luultu Troy kiinni.

Joulukuussa 1941 Yhdysvaltain Tyynenmeren laivasto on ankkurissa tukikohdassaan Havaijilla. Rafe McCawley ja Danny Walker ovat tukikohdan lentäjiä ja kaveruksia. Viime aikoina herroja on hiertänyt rakkaus samaan naiseen. Kaikki muuttuu, kun japanilaisten hyökkäys Pearl Harborin laivastotukikohtaan alkaa. Amerikkalaiset yllätetään ja tuho on melkoista. Sankarilliset miehet kamppailevat parhaansa mukaan ja heidän rakastamansa nainen paiskii hommia sairaanhoitajana. Sotilaiden univormut uudistettiin elokuvaa varten piukemmiksi, jotta ne vetoaisivat tämän päivän naiskatsojiin. Cuba Gooding Jr. melskaa sivuosassa. Erikoistehosteet ovat taas megaluokkaa, kuten Jerry Bruckheimerin leffoissa tapana on. Kuuden laivan tuhoamiseen kului 700 pötköä dynamiittia ja 4 000 gallonaa bensaa.

Amerikkalaisen sarjakuvataiteilija Frank Millerin luoma Sin City on kuvitteellinen, seksin ja väkivallan täyteinen kaupunki, jossa fuusioituvat New York, Los Angeles ja New Orleans. Elokuva koostuu erillisistä, Millerin sarjakuviin pohjautuvista ja tätä Sin Cityn jatko-osaa varten käsikirjoittamistaan, toistensa kanssa hieman limittyvistä tarinoista. Järkälemäinen Marv istuu edelleen viskilasi kourassa ihailemassa Nancy-stripparia. Nancy haaveilee kostavansa rakkaansa kuoleman Sin Cityn pääpirulle, demoniselle senaattori Roarkille. Tämän kaatamisesta fantasioi myös nuori korttihai Johnny, joka ei lannistu edes elämänsä pahimman selkäsaunan jälkeen. Sin Cityssä hengestään pääseminen on edelleen helppoa, vallastaan kiinni pitäminen ei niinkään. Äijät ovat karskeja lauseita murisevia, arpisia lihaskimppuja, jotka ottavat vastaan lyöntejä ja luoteja kaatumatta. Naiset ovat kohtalokkaita kaunottaria, sulokkaita seksityöläisiä tai ärhäköitä, oikeuksistaan kiinni pitäviä taistelijoita.

Los Angelesin poliisin ja paikallisen huumejengin välisessä sodassa poliisi saa apua odottamattomalta taholta. Joku teurastaa raivoissaan kaikki, jotka kantavat asetta, niin rosvot kuin poliisitkin. Peto on palannut takaisin metsästämään, ja tällä kertaa se saalistaa Los Angelesin kaduilla.

Elokuvan päähenkilö on palomies Guy Montag, jonka tehtävänä ei suinkaan ole sammuttaa tulipaloja, vaan sytyttää niitä. Tulevaisuuden Yhdysvalloissa valtio kontrolloi ihmisiä roskaviihteellä, kaiken kirjallisuuden ollessa kiellettyä. Montag kollegoineen polttaa löydettyjä kirjoja liekinheittimellä, mutta hänen uusi naapurinsa saa miehen kyseenalaistamaan tehtävänsä ja koko hallitsevan yhteiskuntajärjestelmän.