Kolmen ihmisoikeusaktivistin ajaessa pitkin autiota valtatietä, he näkevät pahaenteisten ajovalojen lähestyvän. Rauhoitellen toisiaan, he eivät aavista näiden valojen pian häviävän yöhön ja ampuvan lähtölaukauksen yhdelle historian räjähdysherkimmistä murhatutkimuksista. Kuvaan astuu suorapuheinen Ward (Dafoe) ja petollisen huoleton Anderson (Hackman). Pystyvätkö nämä vastakkaisia kantoja edustavat FBI-agentit voittamaan erimielisyytensä ja ratkaisemaan pienen Ku Klux-Klanin asuttaman yhteisön hyytävän mysteerin ennen kuin koko kaupunki repeytyy kahtia rasismin kourissa?
1970-luvun alussa amerikkalaista yhteiskuntaa myllertää taistelu kansalaisoikeuksista. Ron Stallworth palkataan Colorado Springsin poliisilaitoksen ensimmäiseksi afroamerikkalaiseksi etsiväksi. Henkilökunta suhtautuu tulokkaaseen epäluuloisesti, jopa avoimen vihamielisesti. Stallworth tarttuu kuitenkin tiukasti toimeen ja ottaa vaarallisen tehtävän: Ku Klux Klanin sisäpiiriin soluttautumisen ja sen paljastamisen. Rotusorron kannattajana esiintyvä Stallworth saa yhteyden ryhmittymään ja raivaa tiensä sen ytimeen asti. Hän onnistuu ystävystymään klaanin johtajan David Duken kanssa. Soluttautumisoperaatio muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. Tapaamisissa klaanin jäsenten kanssa kasvokkain Stallworthia esittää hänen kollegansa Flip Zimmerman, joka saa selville hengenvaarallisen salajuonen. Yhdessä he lähtevät kukistamaan ryhmää, jonka todellinen tavoite on siistiä väkivaltainen retoriikkansa niin salonkikelpoiseksi, että sillä voidaan vedota suureen yleisöön.
Spike Leen palkittu eepos karismaattisesta johtajasta nimeltä Malcolm X. Elokuvassa käsitellään Malcolmin lapsuutta, hänen pappi-isänsä raakaa murhaa, Malcolmin ajautumisesta rikoksen houkuttavalle polulle sekä hänen tutustumistaan Nation of Islam- järjestöön ja sen johtajaan Elijah Muhammadiin. Malcolmin rasisminvastainen taistelu ja rooli Nation of Islam -järjestössä toivat hänelle paljon vihamiehiä.
Kansalisoikeusaktivisti Ann Atwater saa vastaansa Ku Klux Klaanin johtajan vuonna 1971 North Carolinassa. He väittelevät koulujen integraatiosta Durhamissa.
Mississipin osavaltion pikkukaupungissa kaksi punaniskaa raiskaa ja melkein surmaa 10-vuotiaan mustan pikkutytön. He jäävät kiinni ja joutuvat oikeuteen. Tytön isällä Carl Lee Haileyllä on omat käsityksensä Etelävaltioiden tavasta jakaa oikeutta valkoisille. Hän tappaa kylmäverisesti pikkutyttönsä raiskaajat ja joutuu itse oikeuden eteen. Roturistiriidat nousevat pintaan ja tilanne kärjistyy mellakoiksi, jotka houkuttelevat median paikalle.
Kansakunnan synty (engl. The Birth of a Nation) on D. W. Griffithin ohjaama, vuonna 1915 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva. Sen aiheena on Yhdysvaltain sisällissota ja sitä seurannut Etelävaltioiden uudelleenrakennus ja toipuminen.
Grisham-filmatisoinnissa vastavalmistunut asianajaja Adam Hall ottaa hoitaakseen vastenmielisen jutun. Hänen isoisänsä on kuolemansellissä rasistisesta murhasta eikä kadu mitään. Adamin paluu sukujuurille tuo esiin lisää epämiellyttäviä totuuksia isoisästä ja tämän osallisuudesta poikansa, Adamin isän itsemurhaan. Hackman on liian sympaattinen vastenmielisen rasistin rooliin, ja leffa tuntuu vesittävän rasisminvastaiset teemansa.
Alabamalaiseen pikkukaupunkiin sijoittuvan elokuvan keskiössä on äärimmäisen tukalaan tilanteeseen joutuva sheriffi, kun valkoihoinen nainen joutuu raiskatuksi. Koska uhri ei osaa antaa tuntomerkkejä syyllisestä ottaa kaupungin punaniskainen rasistijengi oikeuden omiin käsiinsä. Yksikään afroamerikkalainen ei ole tälle sekopääporukalle syytön. Ensimmäinen täysin sivulliselle henkilölle veitsellä toteutettu kastraatio ja sitä seurannut verinen tappo onkin pian tosiasia. Tämän jälkeen ryhtyy sheriffi toppuuttelemaan näitä valkoiset kaavut ylleen pukeneita kaupunkilaisia. Helppoa ei siitä kuitenkaan tule, sillä juuri tämä Ku Klux Klan -porukka nosti hänet sheriffiksi. Kaiken lisäksi apulaissheriffi kuuluu samaan KKK-jengiin.