Wienissä vuonna 1781 hovisäveltäjä Antonio Salieri on kateudesta sekaisin huomatessaan, että hänen himoitsemansa musikaaliset taidot ovatkin koituneet iloluontoisen, ilkikurisen Mozartin osalle. Salieri suunnittelee tuhoavansa kilpakumppaninsa keinoja kaihtamatta. Elokuvataiteen kirkkain loisto ja jumalainen musiikki vievät katsojan unohtumattomalle matkalle, jonka lumovoima kestää loppuun asti.
Jacques ja hänen kilpakumppaninsa Enzo ovat vapaasukelluksen mestareita. Jacquesin elinikäinen kiinnostus sukeltamiseen kumpuaa hänen epätavallisen voimakkaasta suhteesta mereen, kun taas Enzo nauttii luonnon luomista haasteista ja vaaroista. Matkojensa aikana Jacques tutustuu Johannaan, joka ihastuu Jacquesiin, ja seuraa häntä halki Euroopan, jakaen hänen seikkailunsa, voiton hetket ja traagisen siteen Enzoon. Huimaavien vedenalaiskuvien, ja Eric Serran musiikin säestämä, Suuri sininen sisältää traagisia tapahtumia, mutta myöskin rakkautta ja romantiikkaa.
Ranskalaisen elokuvan suurin seksisymboli Brigitte Bardot ja uuden aallon radikaalein älykköohjaaja Jean-Luc Godard tekivät vuonna 1963 yhdessä häikäisevän kauniin elokuvan, joka kertoo halveksunnaksi muuttuvasta rakkaudesta, avioliiton hajoamisesta ja elokuvien tekemisestä.Elokuva perustuu Alberto Moravian romaaniin Keskipäivän aave (Il disprezzo, 1954). Suomessa elokuvaa on esitetty aiemmin myös nimellä Sen täytyi tapahtua.
Kaksi näyttelijää, kuusi ateriaa ja kuusi eri ympäristöä ja ruokapaikkaa ympäri Italiaa. Suupaltit näyttelijät Steve Cooganin ja Rob Brydonin lähtevät ruokamatkalle Italiaan. Kaksikko matkaa halki Italian nauttien saapasmaan runsaasta ruokatarjonnasta, auringosta ja erityisesti keskinäisestä naljailusta. Pienieleinen ja kaikesta kikkailusta riisuttu matkakertomus rullaa kuin vespa Toscanan rinteillä. Meri-ilman ja pasta-annosten rentouttama sanailu tuo katsojan elämän peruskysymysten äärelle. Mitä on arvokas vanheneminen? Miten käyttäytyä luontevasti, kun kohtaat taannoisen yhden yön romanssisi uudelleen? Brydonin ja Cooganin näsäviisas vuoropuhelu ei kaihda nälvimistä, mutta siitäkin suoriudutaan peribrittiläisen hillitysti. Lordi Byronin romanttisten runoelmien maisemissa kulkevat keski-ikäistyneet koomikot jopa herkistyvät ajoittain vakaviksi. Lennossa kirjoitetun oloisen puhekomedian lähes dokumentaarisesta kerronnasta vastaa mestariohjaaja Michael Winterbottom.