Kaupungin valojen alussa prameilu ja muodollisuus saavat huutia, ja elokuvan loppukohtaus on jäänyt historiaan. Kaupungin valot pakahduttaa ja kutittelee nauruhermoja alusta loppuun. Vuonna 1998 Yhdysvaltain elokuvainstituutti nimesi elokuvan 100 parhaan amerikkalaiselokuvan joukkoon. Äänielokuvat olivat jo lyöneet itsensä läpi, mutta Charles Chaplin porskutti elokuvateollisuuden vastavirtaan julkaisemalla mykkäelokuvan, jossa oli vain musiikkia ja äänitehosteita. Kaupungin valoissa Chaplinin tunnettu Kulkuri-hahmo hauskuttaa ja herättää tunteita keräämällä rahaa leikkaukseen, jolla sokea kukkaistyttö voisi saada näkönsä takaisin. Kulkuri lakaisee katuja, nyrkkeilee, esittää miljonääriä ja estää oikean miljonäärin itsemurhan. Viesti on sanaton mutta yleismaailmallinen: rakkaus on sokea.
Metropolis kertoo tulevaisuuden suurkaupungista, jota hallitsee pieni onnelassaan elävä yläluokka teollisuuspohatta Johann Fredersenin johdolla. Kaupungin maanalaisissa uumenissa työläiset uurastavat valtavien koneiden keskellä ja konemaisiksi itsekin muuttuneina. Sorretut työläiset alkavat palvoa kaunista ja hyveellistä Mariaa, joka ennustaa rauhanomaista muutosta. Fredersenin poika ihastuu hänkin Mariaan. Pohatta itse päättää kidnapata Marian ja korvata tämän hullun tiedemiehen rakentamalla robotti-Marialla. Fritz Langin mestariteos oli valtava hanke. Se oli ensimmäinen suuren budjetin scifi-elokuva ja sen kuvaukset kestivät 16 kuukautta, ja niissä käytettiin 37 383 näyttelijää ja statistia. Eugen Schüftanin luomat erikoistehosteet ja ohjaaja Langin visiot tulevaisuuden suurkaupungista olivat ennennäkemättömiä. Metropoliksesta tuli siihen asti kallein saksalainen elokuva mutta myös valtava taloudellinen floppi, joka ajoi suuren Ufa-studion lähes konkurssiin.
Jeanne d'Arcin kärsimys on periksi antamaton ja puolueeton elokuva. Se ei romantisoi historiaa, muokkaa henkilöhahmoja mieleisikseen tai ota kantaa siihen, mikä Jeanne pohjimmiltaan oli: Jumalan valittu, jollain tapaa mielisairas vai johdateltavissa ollut tyttörukka. Katsoja saa päättää itse. Katolinen kirkko hyökkäsi rajusti elokuvaa vastaan, ja useassa maassa se joutui sensuurin hampaisiin.
Kultakuume (The Gold Rush) on vuonna 1925 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva, jonka ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti Charles Chaplin. Pääosissa olivat Chaplinin ohella Mack Swain, Tom Murray ja Georgia Hale.
Tri Caligarin kabinetti (Das Cabinet des Dr. Caligari) on vuonna 1920 ensi-iltansa saanut saksalainen mykkäelokuva. Robert Wiene ohjasi sen Carl Mayerin ja Hans Janowitzin käsikirjoituksen pohjalta. Elokuvaa pidetään sekä kauhufiktion että ekspressionistisen elokuvataiteen merkkipaaluna. Se oli myös ensimmäinen elokuva, jonka loppuratkaisussa tarinan asetelma käännetään päälaelleen edeltäviin tapahtumiin nähden.
Panssarilaiva Potemkin on Sergei Eisensteinin vuonna 1925 ohjaama neuvostoliittolainen mykkäelokuva, jonka tuotti Goskino. Elokuva on kuvitteellinen ja ylistävä kuvaus tapahtumasta, jossa taistelulaiva Knjaz Potjomkin-Tavritšeskin miehistö nousi kapinaan vuonna 1905. Elokuvaa on luonnehdittu yhdeksi kaikkien aikojen vaikuttavimmista.
Pandoran lipas Frank Wedekindin näytelmiin perustuva aistillinen mykkäelokuvan klassikko nuoresta viettelijättärestä, joka hurmaa miehet kohti itsetuhoa. O: G. W. Pabst. N: Louise Brooks. Mv.
(Nanook of the North, USA 1922) Robert J. Flahertyn klassikko kertoo eskimoperheen elämästä vaikeissa olosuhteissa. Pääosassa on metsästäjä ja kalastaja Nanook, joka kuoli nälkään pian elokuvan valmistuttua. Uusi restauroitu versio.
Lontoon slummeihin sijoittuva Katkenneita kukkasia on kaikessa julmuudessaankin kaunista melodraamaa. Lillian Gish tulkitsee ikimuistoisesti väkivaltaisen isän pahoinpitelemää tytärtä, joka saa kokea lyhyen onnen ja rakkauden tuokion maahan muuttaneen kiinalaisen luona. Elokuvalle povattiin surkeaa menestystä, mutta toisin kuitenkin kävi ja nykypäivänä Katkenneita kukkasia luetaan kaikkien aikojen suurten mykkäelokuvien joukkoon.
Lokakuu (Октябрь, Oktjabr) on Sergei Eisensteinin ohjaama, vuonna 1928 valmistunut neuvostoliittolainen mykkäelokuva. Elokuvan tapahtumat perustuvat Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneeseen lokakuun vallankumoukseen.Lokakuu oli Vsevolod Pudovkinin ohjaaman Pietarin viimeisten päivien ohella toinen elokuva, jonka neuvostohallitus tilasi lokakuun vallankumouksen kymmenvuotisjuhliin.Elokuvan leikkausvaiheen aikana Josif Stalin ja Lev Trotski riitautuivat, ja Eisensteinin täytyi muuttaa elokuvaansa siten, että Trotskin esiintymistä vähennettiin. Leikkausvaiheessa tapahtuneiden isojen muutosten takia elokuvan ensi-ilta siirtyi vuoden 1928 puolelle.
Kansakunnan synty (engl. The Birth of a Nation) on D. W. Griffithin ohjaama, vuonna 1915 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva. Sen aiheena on Yhdysvaltain sisällissota ja sitä seurannut Etelävaltioiden uudelleenrakennus ja toipuminen.
Vieraillessaan Suomessa kansainvälinen viulisti ja naissankari Lardozo iskee kyntensä viattomaan maalaistyttö Kirstiin, mutta murskaa tytön ja ystävänsä Eeron sydämet karkaamalla aviossa olevan ihailijansa Tanitan perässä Pariisiin.