Schindlerin lista kertoo saksalaisesta yrittäjästä, Oskar Schindleristä, joka pelasti yli tuhannen puolanjuutalaisen hengen holokaustissa toisen maailmansodan aikana. Elokuvan nimi viittaa listaan, jossa oli niiden juutalaisten nimet, jotka Schindler otti töihin tehtaaseensa.

Kun omia teitään kulkeva pikkukonna Randle P. McMurphy saapuu osavaltion mielisairaalaan, hänen taipumuksensa levittää sekasortoa ympärilleen sähköistää sairaalan tappavan tylsät rutiinit. Tulossa on sota, jossa rintamalinjan toisella puolella irvailee McMurphy. Toisella puolella on hentoääninen, viileän hirviömäinen hoitaja Ratched. Panoksena: mielisairaalan jokaisen potilaan kohtalo.

Alfred Hitchcockin tuotannon ja elokuvahistorian parhaimpien elokuvien joukkoon nostettu kohtalonomainen jännityselokuva yksityisetsivästä, joka rakastuu varjostamaansa naiseen. James Stewart näyttelee San Franciscoon sijoittuvassa tarinassa korkean paikan kammosta kärsivä etsivää, jonka ystävä palkkaa vakoilemaan itsetuhoista vaimoaan. Kun Stewart pelastaa naisen hukuttautumasta lahteen, hän huomaa, että hänellä on pakkomielle levottomaan ja kauniiseen naiseen.

Saksalainen Wim Wenders voitti Paris, Texasilla Cannesin Kultaisen palmun ja nousi hetkeksi ykkösohjaajien kastiin. Wendersiä auttoi näytelmäkirjailija Sam Shepardin vahva käsis, jossa neljä vuotta kadoksissa ollut mies ilmestyy aavikolta ihmisten ilmoille. Harry Dean Stanton esittää hienosti miestä, joka etsii haikeissa tunnelmissa poikaansa ja vaimoaan. Ry Cooderin soundtrackista tuli klassikko.

Juutalainen Ben-Hur joutuu roomalaisten orjaksi väärin perustein ja palaa kostamaan väärintekijöilleen.

Maija Poppanen (engl. Mary Poppins) on musikaalielokuva vuodelta 1964. Elokuva on Disneyn näytelmäelokuva, mutta siinä on myös animaatiokohtauksia. Se pohjautuu P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasarjaan. Elokuvan pääosissa ovat Julie Andrews ja Dick Van Dyke, ohjaus on Robert Stevensonin. Julie Andrews oli ehdokkaana Maija Poppasen roolistaan Oscar-palkinnon voittajaksi vuonna 1964.

Enoni on toista maata (ransk. Mon oncle) on ranskalainen komediaelokuva vuodelta 1958. Sen ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti Jacques Tati, joka näytteli pääosaa. Se on Tatin ensimmäinen varsinainen värielokuva. Elokuva muistuttaa mykkäfilmiä, ja siitä tehtiin kaksi versiota. Ranskankielisen version rinnalla kuvattiin toista, englanninkielistä versiota, jossa kyltit oli vaihdettu englanniksi ja vuorosanat dubattu.Elokuvan keskeinen hahmo on Tatin edellisestä filmistä tuttu Monsieur Hulot, joka nähdään nyt yhdeksänvuotiaan sisarenpojan Gérardin silmin.Elokuva sai Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon ja Cannesin erikoispalkinnon.

Atlanta 1948. Daisy on 72-vuotias eläkkeellä oleva opettajatar, jonka on vaikea myöntää, että ikä alkaa painaa. Kun Daisy peruuttaa Packardinsa aidan yli naapurin tontille, palkkaa hänen aikamiespoikansa hänelle autonkuljettajaksi Hoke Colburnin, joka on musta, rehti ja lukutaidoton. Aika ja Hoken järkkymätön ymmärrys sekä elämänilo tekevät tehtävänsä ja särmikkäästi alkaneesta työsuhteesta kehittyy vuosien mittaan lämmin ja luja ystävyys.

Lentokone ammutaan alas toisen maailmansodan viime hetkillä. Kuin ihmeen kaupalla hengissä selvinnyt kasvoton ja nimetön lentäjä odottaa vain kuoleman armahdusta. Sairaanhoitaja Hana, jonka oma elämä on pirstaleina, ottaa miehen potilaakseen. Yhdessä he jäävät hylättyyn huvilaan odottamaan ympärillä riehuvan sodan päättymistä. Heidän seuraansa liittyvät myös salaperäinen Caravaggio ja intialainen Kip. Ajattomassa tilassa nämä ihmiset kulkeutuvat toistensa tarinoiden mukana läpi Pohjois-Afrikan, Kairon ja Italian. Pala palalta eteemme piirtyy katkeransuloinen, sensuelli ja unohtumaton rakkaustarina.

Rakastavaiset Sailor Ripley ja Lula Fortune karkaavat osavaltiosta ulos vievälle automatkalle, kun taposta tuomittu Sailor vapautuu vankilasta. Umpirakastuneen nuoren parin yhteiseloa terrorisoi Lulan äiti, joka ei kaihda keinoja hamutessaan otetta vallankahvasta. Mustasukkainen ja kostonhimoinen äiti heittää karkulaisten tielle sekalaisen joukon kummajaisia, jotka kaikki on palkattu päättämään Sailorin päivät. Villissä sydämessä ohjaaja David Lynch tunkeutuu syvälle amerikkalaisen pop-kulttuurin myyttisiin ikoneihin ja kliseisiin. Lynch heittää alkemistin pataansa satujen, saippuaoopperoiden, Elvis- ja Marilyn-myyttien, melodraaman, road movien ja rock-kapinallisuuden aineksia. Keitoksesta syntyy hysteerisen ylikiihottunut tutkielma tuttujen lainausten ja merkitysten taakse kätketystä pahasta, julmasta ja likaisesta maailmasta - jossa kuitenkin loppujen lopuksi hyvä voittaa pahan, rakkaus vihan kuten saduissa aina.

M.A.S.H kertoo sotaan joutuneista lääkäreistä ja kirurgeista, jotka kehittelevät sangen sairaalloiset elämäntavat kyetäkseen käsittelemään päivittäin kohtaamiaan kauheuksia armeijan liikkuvassa kenttäsairaalassa Korean sodan aikana. Vaikka ääliöryhmä on erittäin ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut, se ei estä heitä tekemään armeijan byrokratiasta hakkelusta. Heidän martini-juhlat ja käytännön pilat koettelevat hoitajien ja muiden lääkärien sekä yksikön komentajien hermoja. Robert Altmanin ohjaama M.A.S.H. (viiden Oscar®in ehdokas) on vastakulttuurin ja antisankaruuden näkökulmasta kuvattu verinen farssi Korean sodasta - musta satiiri, jossa kenttäsairaalaa on koko sodankäynnin absurdiuden näyttämönä.

Pikkupoika Oskarin lapsuus sijoittuu yhteiskunnan muutoksista kuohuvaan Saksaan, 1920-30 -luvuille. Varhaiskypsä Oskar joutuu jo ensimmäisinä vuosinaan todistamaan aikuisten kylmän kyynisyyden ja raadollisuuden, minkä takia hän tekee päätöksen olla koskaan kasvamatta isoksi. Kansallissosialistien saavuttaessa vuosi vuodelta enemmän kannatusta ja valtaa, pelon ja terrorin ottaessa voimakkaammin jalansijaa ja natsien fanatismin viedessä maan lopulta sotaan, vaikuttaa aikuisten maailma yhä korruptoituneemmalta ja mielipuolisemmalta. Oskar jatkaa elämäänsä lapsena läpi toisen maailmansodan raivon sekä Natsi-Saksan nousun ja tuhon, kapinoiden ympäröivää hulluutta vastaan aseenaan ainoastaan syntymäpäivälahjaksi saamansa peltirumpu sekä kyky kiljua niin korvia vihlovan korkealta, että lasit särkyvät kuin illuusiot.

John Shaft on piinkova dekkari. Richard Roundtree esittää nokkelaa, kovaa ja itsevarmaa yksityisetsivää, joka joutuu taistelevien rikollisjärjestöjen väliin jäljittäessään kidnapattua naista. John Shaft on muutosten aikakauden ikoni, joka katsoo totuutta silmiin - hyvässä ja pahassa. Ernest Tidymanin romaaniin perustuvan elokuvan on ohjannut Gordon Parks.

Jess on toisen sukupolven maahanmuuttaja Englannissa ja pukeutuu mieluummin peliasuun kuin perinteiseen sariin. Vanhemmat siunailevat hänen tavattomia, länsimaisia harrastuksia. Heistä futis estää tyttöä löytämästä itselleen kunnon aviomiestä ja opettelemasta keittiössä tarvittavia taitoja. Jess kun viettäisi kaiken aikansa puistossa tekniikkaa ja harhautuksia hiomassa. Sitten Jess tapaa Julesin, joka kuuluu paikalliseen naisjoukkueeseen. Jess ja Jules ystävystyvät ja heidän yhteispeli kentällä on ilmiömäistä. Jess liittyy joukkueeseen salaa vanhemmiltaan. Seikkailu uhkaa kuitenkin loppua lyhyeen. Jessin sisko on menossa naimisiin ja samana päivänä on tärkeän turnauksen loppuottelu. Finaali ratkaisee pääsevätkö Jules ja Jess näyttämään kyntensä Yhdysvalloissa: tyttöjen tähtäimessä on ura ammattilaisena. Hääpäivä koittaa ja joukkueet astelevat viheriölle. Jessiä ei näy. Ensimmäinen puoliaika lähestyy loppuaan, kun Jess saa apua odottamattomalta taholta...