Hiljaisuus päättää Usko-trilogian, johon kuuluvat aiemmin esitetyt Kuin kuvastimessa (1961) ja Talven valoa (1963). Bergmanilaisittain pääosassa on naiskaksikko: toisistaan vieraantuneet sisarukset. He yöpyvät vieraskielisessä pikkukaupungissa, jossa kuolemansairas Ester pyristelee irti pikkusiskostaan Annasta. Niin ikään tuttua ruotsalaismestarin tyyliä on seksuaalisuuden ja kuoleman ikiaikainen liitto, jossa kielellä on oma musertava osansa.
Tarina salaperäisestä yksinkulkijasta, joka suunnittelee rikosta. Jim Jarmuschin Espanjassa filmaama elokuva sisältää vaikutteita useilta modernin elokuvan mestareilta. Yksi silmänisku osuu Aki Kaurismäen suuntaan, kun elokuvassa esiintyvä brittinäyttelijä John Hurt muistelee kahvipöydässä Boheemielämää-kirjan ”oudon kaunista suomalaista filmatisointia”.
Veronikalla on kaikki mitä ihminen voi toivoa. Hän on kaunis, menestyvä ja loistava tulevaisuus odottaa. Siitä huolimatta hän päättää riistää oman henkensä. Veronika kuitenkin selviää ja tulee tajuihinsa mielisairaalassa, jossa hän saa tietää, että hänellä on vain viisi päivää elinaikaa. Tietäen, että hän on kuolemaisillaan, Veronika alkaa oppia miten elää.
Sulhasensa kuoltua Gray Wheeler tukeutuu tämän parhaisiin ystäviin Samiin, Dennisiin ja Fritziin. Sam ja Dennis tekevät kaikkensa piristääkseen surun murtamaa morsianta, mutta Fritz pystyttelee itsepintaisesti omissa oloissaan. Surutyön myötä Gray saa tietää sulhasestaan asioita, jotka saattavat tämän uuteen valoon. Uusia puolia paljastuu myös Fritzistä, jonka suojamuuri alkaa vähitellen rakoilla. Elämä ei ole aina helppoa, mutta niin ei ole rakkauskaan.
New York, joulukuu, vuosi 1980... Sulkeutunut ja henkisesti häiriintynyt nuorimies Mark Chapman saapuu suurkaupunkiin aikeinaan tavata yksi tuon ajan suurimmista julkkiksista, John Lennon - tavata ja tappaa. Chapmania riivaa hänen tunteidensa ristiriitaisuus Lennonia kohtaan, toisaalta suunnaton ihastus, toisaalta valtava kateus ja viha. Hän ryhtyy odottamaan Lennonia tämän asuintalon, The Dakotan, edustalla seuranaan vain rakastamansa ja alituisesti siteeraamansa romaani, Sieppari ruispellossa ja murhanhimoiset ajatuksensa... Tullessaan pidätetyksi John Lennonin murhasta, Chapman väitti J.D. Salingerin kirjoittaman klassikon Sieppari ruispellossa ja sen päähenkilön, kapinallisen Holden Caulfieldin, inspiroineen häntä tekoonsa. Itse kirja pitää sisällään 26 lukua, 27. luku kuuluu ikuisesti Mark Chapmanille.