Francis Ford Coppolan eeppisessä mestariteoksessa Marlon Brando sai Oscarin roolistaan Corleone perheen johtohahmona. Brandon esittämä Don Corleone ei ole elokuvaversiossa niin selkeä päähenkilö kuin Mario Puzon romaanissa. Sen sijaan huomio keskittyy varsin pian Don Corleonen poikaan Michaeliin, jonka varassa saaga etenee loppuunsa. Ohjaaja Coppola maalaa hyytävän muotokuvan sisilialaisen mafiaperheen vallan noususta ja laskusta Amerikassa. Elokuva on erinomainen kuvaus niin italialaisen Corleonen perheen elämästä kuin heidän harjoittamasta likaisesta rikollisesta toiminnasta. Mario Puzon best-selleriin perustuvan tarinan antia ovat myös Al Pacinon, James Caanin ja Robert Duvallin vakuuttavat roolit. Vuonna 1972 Kummisetä sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta, joista se palkittiin kolmella Oscarilla mm. parhaana elokuvavana. Kummisedän ohjaajaksi kaavailtiin alun perin Sergio Leonea.

Tämä loistava jatko-osa ensimmäiselle Kummisetä -elokuvalle jatkaa Corleonen perheen mahtimiesten tarinaa. Toisessa osassa ohjaaja Francis Ford Coppola kertoo rinnakkain kahden sukupolven elämästä: Don Viton lapsuuden ja nuoruuden - roolissa lahjakas Robert De Niro - ja perheen nuorimman pojan Michaelin (Al Pacino) nousun uudeksi Doniksi. Ensimmäisen Kummisedän näyttelijäkaarti jatkaa rooleissaan, ja he ovat Coppolan johdolla tehneet kiistatta elokuvahistorian parhaan jatko-osan. Robert De Niro sai ensimmäisen Oscarin ja elokuva palkittiin kuudella Oscarilla, mm. vuoden parhaana elokuvana.

Tri Caligarin kabinetti (Das Cabinet des Dr. Caligari) on vuonna 1920 ensi-iltansa saanut saksalainen mykkäelokuva. Robert Wiene ohjasi sen Carl Mayerin ja Hans Janowitzin käsikirjoituksen pohjalta. Elokuvaa pidetään sekä kauhufiktion että ekspressionistisen elokuvataiteen merkkipaaluna. Se oli myös ensimmäinen elokuva, jonka loppuratkaisussa tarinan asetelma käännetään päälaelleen edeltäviin tapahtumiin nähden.

Pienessä kaupungissa metsän keskellä asustelee joukko ystäviä - herkkä Gordie, sisukas Chris, urhea Teddy ja mammanpoika Vern. Poikanelikko suunnistaa muutamaksi päiväksi etsimään kadonneen pikkupojan ruumista jotta voivat palata sankareina kotiin. Reissun aikana koetukselle joutuu niin heidän itsetuntonsa kuin rohkeutensa.

Volver – paluu (esp. Volver) on vuonna 2006 valmistunut Pedro Almodóvarin ohjaama espanjalaisen komediaelokuva.Almodóvarin elokuva osallistui valmistumisvuonnaan Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjaan. Tuomaristo päätyi poikkeuksellisesti jakamaan parhaan naisnäyttelijän palkinnon kuuden Volverissa esiintyneen näyttelijättären kesken. Palkinnon saivat Penélope Cruz, Carmen Maura, Lola Dueñas, Chus Lampreave, Yohana Cobo ja Blanca Portillo. Myös elokuvan käsikirjoitus palkittiin. Cruz sai vivahteikkaasta roolitulkinnastaan ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa. Elokuvan keskeisessä kohtauksessa roolihahmon laulun laulaa kuitenkin todellisuudessa flamencotähti Estrella Morente.Ohjaaja Almodóvar palaa elokuvassa perusteemoihinsa. Tarina kertoo salatuista suhteista, isyyksistä, insestistä ja murhista. Niiden vastapainona siinä on myönteistä välittämistä ja auttamista. Juonessa on viittaus ohjaajan elokuvaan Salaisuuteni kukka.

S.E. Hintonin romaaniin pohjautuva kertomus nuorisojengiläisistä, jotka joutuvat pakenemaan kaupungista maalle virkavalta kintereillään.

Muriel Heslopin elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Hänen isänsä on tyranni, ystävät ilkeitä ja sisar täyspäiväinen hulttio. Muriel pakenee todellisuutta suosikkiyhtyeensä Abban haavemaailmaan. Hänen suurin unelmansa on kuitenkin päästä naimisiin. Näyttääkseen ystävättärilleen olevansa "jotakin" hän ei kaihda mitään keinoja. Muriel on mm. valmis ryöstämään isänsä rahat ja varastamaan kalliin puvun. Rohkea rokan syö ja pian hän huomaa olevansa keskellä hurjaa rumbaa. Tanssi saa kuitenkin odottamattoman lopun unelmaprinssin löytyessä "etsin ystävää" -palstalta. Tuoreen aviomiehen motiivit eivät kuitenkaan taida olla tavanomaiset, mutta sitähän ei tarvitse kenenkään muun tietää...

Globaalin öljyteollisuuden juonitteluun ja korruptioon keskittyvä poliittinen trilleri. Elokuvan useat eri juonet kietovat yhteen ihmiset salaisia sopimuksia Washingtonissa tekevistä poliittisista pelureista Persianlahdella uurastaviin öljytyöläisiin ja näyttävät armottoman rahan- ja vallantavoittelun inhimilliset seuraukset.