Saksalaiset perustivat vuonna 1943 maksimisuojatun Stalag Luft III -sotavankileirin, joka suunniteltiin kestämään nerokkaimmatkin pakoyritykset. Näin tehdessään he täyttivät leirin vangeilla, jotka kaikki ovat tunnettuja useista pakoyrityksistään. Aluksi vangit yrittävät paeta yksinään, tajuten pian, että kyseinen vankileiri on paremmin suojattu, kuin yksikään heidän aiemmin kohtaamistaan leireistä. Kun Roger Bartlett, joka tunnetaan useiden nerokkaiden pakojen suunnittelijana, tuodaan vankileirille, hän pistää käytäntöön valtavan suunnitelman, saada 250 sotavankia vapauteen. Suunnitelma vaatii jokaisen kokeneen pakenijan taitoja, sekä erittäin paljon työtä. Ideana on kaivaa tunneleita maan alle, jotka johtavat leirin vieressä olevaan metsään ja vangit voisivat väärennettyjen passien ja lippujen avulla matkustaa pois saksasta. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan hahmoista osa perustuu oikeisiin ihmisiin, ja pakoyrityksestä kehittyi kaikkien aikojen suurin pakoretki.

Liittoutuneiden hyökkäys Ranskaan 6. kesäkuuta 1944 oli lähtölaukaus natsivallan murtumiselle Euroopassa. Hyökkäykseen osallistui 3000000 miestä, 11000 lentokonetta ja 4000 laivaa, muodostaen kaikkien aikojen suurimman sotalaivaston.

Toisen maailmansodan loppupuolella liittoutuneet päättävät vallata saksalaisilta Alankomaiden tärkeimmät sillat, jotta liittoutuneet pääsevät etenemään natsi-Saksaan. Tarkoituksena on pudottaa Alankomaihin tuhansia laskuvarjosotilaita, jotka saavat hyökkäyksessä tukea brittiläiseltä XXX armeijakunnalta. Tiukka aikataulu on kunnianhimoisen suunnitelman kulmakivi, mutta joukkojen tielle ilmaantuu yllättäviä hidasteita.

Benjamin Martin oli oman aikansa sotasankari ja legenda, joka taisteli ranskalaisia ja intiaaneja vastaan. Nyt hän haluaa vain elää kaikessa rauhassa. Mutta kun brittisotilaat marssivat South Carolinaan ja riistävät Martinilta perheen ja vapauden, on aika tarttua aseisiin. Rinnallaan vanhin poikansa Gabriel - nuori, isänmaallinen idealisti - Martin käy taistoon raakalaismaisia sotilaita vastaan. Pian Martin saa havaita, että vapauttaakseen perheensä hänen on vapautettava koko maa...

Sodan arvet -elokuva on raadollinen kuvaus Vietnamin sodan pimeästä puolesta, kriitikoiden ylistämä mestariteos, joka pakottaa katsojan vastatusten ruhjovien ja kylmien totuuksien kanssa. Ryhmä amerikkalaisia sotilaita kaappaa nuoren vietnamilaisen tytön suoraan tämän kotikylästä. Amerikkalaiset sotilaat raiskaavat ja tappavat tytön. Nämä viisi sotilasta kävelevät moraaliseen miinakenttään, eikä paluuta entiseen ole. Nuori Eriksson ei hyväksy tekoa, mutta ei voi sitä estääkään. Kersantti Meserve on pelätty ja karismaattinen johtaja, jonka Eriksson voi haastaa vain oman henkensä uhalla. Meserve on katalysaattori, jonka kautta sodan barbaarisuus ja järjettömyys purkautuu brutaalilla tavalla.

Ron Kovic on amerikkalaisnuorukainen, joka uskoo Jumalaan, Yhdysvaltain lippuun ja John Wayneen. Kun Vietnamin sota alkaa, hän värväytyy merijalkaväkeen. Kovicin ihanteet karisevat, kun hän näkee, millaista sota todellisuudessa on: sankaritekojen sijasta tapetaan naisia ja lapsia. Hän palaa sodasta halvaantuneena ja tuntee maansa pettäneen hänet.

Vuosi 1917. Ensimmäinen maailmansota repii Eurooppaa kappaleiksi, mutta USA on päättänyt pysyä erossa taisteluista. Ryhmä nuoria amerikkalaisia ilmoittautuu vapaaehtoisiksi taistellakseen Saksan aggressiota vastaan. Märkäkorvista koulutetaan taistelupilotteja, vaikka tehtävä vaikuttaa toivottomalta ja veteraanit kyseenalaistavat uusien tulokkaiden motivaation. Mutta Lafayette-lentueen rohkeat lentäjät riskeeraavat henkensä joka päivä noustessaan taivaalle - ja hitaasti mutta varmasti voittavat kollegoidensa kunnioituksen.

John H. Lee on ohjannut tositapahtumiin perustuvan menestyselokuvan Korean sodan (1950-1953) aikaisesta huippusalaisesta operaatiosta, joka johti Inchonin valloittamiseen. Salainen projekti tunnettiin nimellä ”Operation Chromite”. Sitä johti yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista kenraaleista, Douglas MacArthur (Liam Neeson). Hän lähetti kahdeksan miestä suorittamaan tehtävää, jonka onnistuminen oli edellytys strategisesti merkittävälle Inchonin maihinnousulle.