Ihana elämä (La dolce vita) on Federico Fellinin ohjaama elokuva vuodelta 1960. Elokuva kertoo toimettoman toimittajan viikosta Roomassa ja siitä, kuinka hän etsii onnea ja rakkautta, jotka jäävät saavuttamatta. Elokuvaa on mainittu vedenjakajaksi Fellinin aiempien neorealististen ja myöhempien taide-elokuvien välillä, ja sitä pidetään yhtenä elokuvahistorian merkkiteoksista.
Woody Allenin taitavasti rakennettu jazz-ajan ylistyslaulu kertoo lahjakkaasta mutta sosiaalisesti kyvyttömästä kitaristista, jonka kohtalona on olla toiseksi paras. Miehen elämässä kaikki muu paitsi musiikki on omituista sotkua. Rakkauselämästä ei voi puhuakaan ennen kuin mykkä pesulatyttö iskee silmänsä outoon jazz-mieheen.
Loppuunajettu ambulanssimies Frank Pierce työskentelee kiihkeässä tempossa kolmessa vuorossa. Hänen työmaansa on New Yorkin Hell´s Kitchen, rikol´listen ja vähäosaisten asuttama kaupunginosa, joss hälytysajoneuvojen kirkuvat sireenit ja siniset vilkkuvalot ovat osa arkipäivää. Kuoleman keskellä Frank joutuu kamppailemaan myös oman henkisen tasapainonsa säilyttämiseksi.
Nuori ja kunnianhimoinen Brian Flanagan unelmoi menestyksestä pörssimeklarina. Hän huomaa kuitenkin, että baarimikkona voi tienata enemmän - varsinkin, jos tutustuu varakkaisiin naisiin. Hän törmää Dough Coughliniin, ja heistä tulee pian kaupungin suosituimmat baarimikot, joiden show tiskin takana ei jätä ketään kylmäksi! Kaikki muuttuu, kun Brian rakastuu tarjoilija Jordan Mooneyhin ja joutuu laittamaan elämänsä arvot uuteen järjestykseen.