Toy Story – leluelämää sijoittuu maailmaan, jossa leluilla on oma elämänsä, kun ihmiset eivät ole paikalla. Se vie elokuvankatsojat fantastisen hauskalle matkalle, joka nähdään pääasiassa kahden kilpailevan lelun silmin: narusta vedettävän puhuvan cowboylelu Woodyn ja sankarillisen avaruustoimintahahmon Buzz Lightyearin. Koomisen yhteensopimaton kaksikko oppii lopulta panemaan erimielisyytensä syrjään, kun ne joutuvat eroon omistajastaan Andysta ja löytävät itsensä hulvattomasta seikkailuntäyteisestä tehtävästä. Ainoa keino selvitä on muodostaa kiusallinen liitto.
Marjane Satrapi ohjasi ja animoi sarjakuvaromaaninsa valkokankaalle. Elokuva kertoo Marjanen lapsuudesta ja nuoruudesta vuosina 1978-93 rajusti muuttuvassa Iranissa. Vanhemmat lähettävät tytön turvaan Wieniin, joka muuttaa Marjanen elämänkatsomusta ratkaisevasti. Elävä viiva, rohkean yksinkertaiset ratkaisut ja vakavan sävyn alla kupliva huumori varmistavat, että lähihistoriasta kiinnostuu vielä elokuvan päätyttyäkin.
Lelut ovat palanneet kaupunkiin ja ovat jälleen valmiita leikkimään. Tämä seikkailukomedia potkaistaan käyntiin, kun Andy lähtee cowboyleirille ja jättää lelut oman onnensa nojaan. Tapahtumat ottavat isomman vaihteen, kun pakkomielteinen lelujenkeräilijä ja Alin leluladon omistaja Al McWhiggin (Wayne Knight) sieppaa Woodyn (Tom Hanks). Alin asunnossa Woody saa tietää olevansa arvokas keräilylelu 1950-luvun tv-ohjelmasta nimeltä Woodyn jengi, ja hän tapaa muita arvokkaita leluja samasta ohjelmasta: cowgirl Jessien (Joan Cusack), Napakymppi-hevosen ja Mainari Paukku-Peten (Kelsey Grammer). Rikospaikalla Buzz Lightyar (Tim Allen) ja Andyn huoneen jengi, eli Herra Perunapää (Don Rickles), Slinky-koira (Jim Varney), Rex (Wallace Shawn) ja Röh (John Ratzenberger) syöksyvät toimeen pelastaakseen ystävänsä joutumasta museoesineeksi. Lelut joutuvat pulaan toisensa jälkeen rohkealla matkallaan, kun ponnistelevat saadakseen tuotua Woodyn kotiin ennen Andyn paluuta.
Eletään vuotta 1973. 15-vuotias koulupoika William Miller saa elämänsä tilaisuuden kun Rolling Stone -lehti palkkaa hänet kiertäväksi rock-toimittajaksi Stillwater-nimisen nousevan bändin kiertueelle. Pikkupojasta lähtien William on ollut rokkifanaatikko; teininä hän jo kirjoittaa levyarvosteluja marginaalijulkaisuihin. William ystävystyy musadiggari/journalisti Lester Bangsin kanssa, ja Lesterin avulla William pääsee kärpäseksi hämyisten takahuoneiden kattoon. Tien päällä rokkareiden kanssa William tutustuu myös groupiejengiin, joka on fanaattisen uskollinen juuri tälle bändille. Erityisesti Penny Lane tekee nuoreen Williamiin vaikutuksen, mutta Pennyn mielenkiinto kohdistuu rokkipoppoon salskeaan kitaristiin.
Fin perii yllättäen ystävänsä Harryn omistaman vanhan junaseman New Jerseyssä ja muuttaa asemalle asumaan osin olosuhteiden pakottamana. Irronneen junavaunun lailla Fin ajautuu uusiin ystävyyssuhteisiin ja huomaa viettävänsä aikaa hodarimyyjä-Joen ja eronneen taiteilijan Olivian kanssa.
Tsekkoslovakiassa asuva 55-vuotias Louka on lahjakas muusikko, jolla oli uransa puolesta takanaan loistava tulevaisuus. Hänen aikoinaan valtiovaltaa vastaan osoittama protesti piti huolen siitä, että musisointi valtion sinfoniaorkesterissa loppui kuin seinään. Nyt Louka elättää itseään antamalla soittotunteja, koristelemalla hautakiviä ja esiintymällä hautajaisissa. Vapaa-aikansa hän käyttää nuorten naisten liehittelyyn - varsin hyvällä menestyksellä. Kun nuoren ja viehättävän venäläisen naisen, Nadezdan, pitää oleskeluluvan saamiseksi löytää tsekkiläinen aviomies, suostuu Louka tämän perheen tarjoukseen mennä maksua vastaan naimisiin Nadezdan kanssa. Mutta ennen kuin riisi on karissut häähunnusta, häipyy Nadezda poikaystävänsä luokse Saksaan, jättäen 6-vuotiaan poikansa, Kolyan, Loukan huostaan.
Tarkoin vartioidut junat (Ostře sledované vlaky) on vuonna 1966 valmistunut tšekkoslovakialainen draamakomedia, jonka ohjasi Jiří Menzel. Elokuva kuvattiin Barrandov Studiolla, Prahassa.Elokuva perustuu Bohumil Hrabalin tarinaan, jossa seurataan pojan vaiheita ja työskentelyä juna-asemalla saksalaisten miehittämässä Tšekkoslovakiassa toisen maailmansodan aikana.Elokuva voitti Oscar-palkinnon parhaana vieraskielisenä elokuvana vuonna 1967.
Elokuvassa seurataan neljän nuoren äkillistä aikuistumista viimeisenä yhteisenä kesäiltana, ennen kuin opintojen alkaminen erottaa heidät toisistaan.
Kun reportteri Annie Reed on jouluaattona ajamassa sulhasensa luo, radiosta tulee lähetys, joka muuttaa hänen elämänsä. 8-vuotias Jonah soittaa keskusteluohjelmaan ja kertoo,että hänen isänsä tarvitsee uuden vaimon. Juontaja houkuttelee pojan isän, Samin puhelimeen. Vastahakoisesti hän paljastaa lopulta tunteensa ja kertoo ikävöivänsä edesmennyttä vaimoaan. Tämän seurauksena kaksituhatta naista soittaa asemalle ja pyytää Samin kontaktitietoja. Annie on niin liikuttunut kuulemastaan, että hän ei saa Samia mielestään. Hän haluaa tavata tämän, mutta miten?
Paranoid Park on nuorten skeittauspuisto, jolla on legendaarinen maine. Keskinkertainen rullalautailija, 16-vuotias Alex tykästyy paikan tunnelmaan, mutta ajautuu jännityksen toivossa väärään seuraan. Huolettomat, häikäisevän auringon läpäisemät kuvat pimenevät nopeasti, kun yhden illan tapahtumat johtavat murhatutkimukseen.
Tammikuun 23. 2002 oli päivä, joka muutti Mariane Pearlin elämän. Hänen aviomiehensä Daniel, Etelä-Aasian Wall Street Journalin toimituspäällikkö, oli tekemässä tutkimusta "kenkäpommiterroristi" Richard Reidistä. Juttu vei heidät Karachiin, jossa heidän oli tarkoitus päästä tapaamaan tietolähdettä. Dannyn lähtiessä tapaamiseen hän sanoi Mariannelle, että hän saattaa myöhästyä päivälliseltä. Hän ei koskaan palannut.Ikävien tapahtumien alkaessa Marianne oli kuudennella kuukaudella raskaana odottaen poikavauvaa, jonka nimeksi Danny oli toivonut Adamia. Marianne kirjoitti kirjan kertoakseen Adamille isästään, jota hän ei koskaan tavannut.
Hän oli ensimmäinen suuri valloittaja, joka 25-vuotiaana hallitsi lähes koko tunnettua maailmaa. Hän vei huippukoulutetut makedonialaissoturinsa sotaan massiivista persialaista armeijaa vastaan ja voitti uskomattoman sarjan taisteluja Egyptistä aina Intiaan asti – ja hänen käyttämiään strategioita tutkitaan sotilasakatemioissa vielä tänäkin päivänä. Kahdeksan vuoden aikana hän kulki 35 000 kilometrin taipaleen ja kuoli lopulta salaperäisten olosuhteiden vallitessa vain 32 vuotiaana – jättäen jälkeensä imperiumin, jonka kaltaista ihmiskunta ei ollut koskaan nähnyt. Hän oli soturi, kuningas, rakastaja ja legenda vailla vertaa: Aleksanteri Suuri.