Saksalaiset perustivat vuonna 1943 maksimisuojatun Stalag Luft III -sotavankileirin, joka suunniteltiin kestämään nerokkaimmatkin pakoyritykset. Näin tehdessään he täyttivät leirin vangeilla, jotka kaikki ovat tunnettuja useista pakoyrityksistään. Aluksi vangit yrittävät paeta yksinään, tajuten pian, että kyseinen vankileiri on paremmin suojattu, kuin yksikään heidän aiemmin kohtaamistaan leireistä. Kun Roger Bartlett, joka tunnetaan useiden nerokkaiden pakojen suunnittelijana, tuodaan vankileirille, hän pistää käytäntöön valtavan suunnitelman, saada 250 sotavankia vapauteen. Suunnitelma vaatii jokaisen kokeneen pakenijan taitoja, sekä erittäin paljon työtä. Ideana on kaivaa tunneleita maan alle, jotka johtavat leirin vieressä olevaan metsään ja vangit voisivat väärennettyjen passien ja lippujen avulla matkustaa pois saksasta. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan hahmoista osa perustuu oikeisiin ihmisiin, ja pakoyrityksestä kehittyi kaikkien aikojen suurin pakoretki.

Elokuva sijoittuu japanilaisten vankileirille Burman viidakkoon Toisen maailmansodan aikana. Amerikkalaiset ja englantilaiset sotavangit pakotetaan rakentamaan valtava silta Kwai-joen yli. Englantilainen upseeri, joka kieltäytyy etuoikeuksistaan vankileirillä, näkee sillan rakentamisen haasteena ja mahdollisuutena osoittaa englantilaisten ylivoimaisuus. Tahtojen taistelu brittikomentajan ja japanilaisen leirinjohtajan välillä vaihtuu lopulta militaristiseksi yhteisymmärrykseksi, jota sillan räjäytystä suunitteleva brittien iskujoukko häiritsee...

Suuri illuusio on Jean Renoir'n pasifistinen mestariteos ranskalaissotilaista saksalaisten sotavankileirillä. Vuonna 1937 valmistunut elokuva on humaani, haikea kuvaus vanhasta Euroopasta, jonka unelmat haudattiin ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin.Elokuvassa kaksi sodan eri puolille päätynyttä aristokraattia, saksalainen vankikomentaja von Rauffenstein (Erich von Stroheim) ja vangittu ranskalainen upseeri de Boeldieu (Pierre Fresnay), jakavat yhteiset muistot menneestä maailmasta. Aateluus velvoittaa heitä taistelemaan sellaisen nationalistisen aatteen puolesta, johon he eivät enää usko.Elokuvalla oli idealistinen päämäärä. Sodan uhka eli vahvana, ja Renoir toivoi herättävänsä toverihenkeä saksalaisissa. Toisin kävi: kun natsit valloittivat Pariisin 1940, Suuri illuusio oli ensimmäisiä takavarikoituja elokuvia.Pääosissa Erich von Stroheim, Pierre Fresnay, Jean Gabin, Marcel Dalio, Julien Carette, Gaston Modot, Jean Dasté, Dita Parlo ja Jacques Becker.

Vuonna 1953 Korea jaettiin kommunistiseen pohjoiseen ja kapitalistiseen etelään. Maiden välinen raja on erittäin tiukasti vartioitu. Rajalla tapahtuu välikohtaus, jossa kaksi pohjoiskorealaista sotilasta kuolee ja eteläkorealainen haavoittuu. Molempien maiden suostumuksella korealais-sveitsiläinen Sophie alkaa tutkia tapausta. Rikospaikalta löytynyt eteläkorealainen kersantti ilmoittautuu syylliseksi verilöylyyn. Mutta mitä hän oikeastaan oli tekemässä rajavyöhykkeellä? Huumorilla höystetty thrilleri herätti Etelä-Koreassa poliittista keskustelua ja tekijät joutuivat aluksi vaikeuksiin.

Korean sodassa, 1950-luvun alussa, kersantti Raymond Shawnin johtama joukkue joutuu vihollisen väijytykseen ja vangiksi. Vuosien ajan heidän mieltään muokataan hypnoosilla ja lääkkeillä. Sotilaiden mieliä käsitellään siten, ettei yksikään heistä muista aivopesusta mitään. Lopulta sotavangit vapautetaan ja kotiinpalattuaan Shaw saa sankarin vastaanoton ja palkitaan Medal of Honorilla. Useat joukkueen miehet näkevät toistuvia painajaisia ja vankeudessa eniten kärsineelle kapteeni Bennet Marcolle selviää, että Neuvostoliiton ja Kiinan kommunistiagentit ovat aivopesseet Shawnin salamurhaajaksi. Mantsurian kandidaatti on John Frankenheimer ohjaama kylmän sodan mestarillinen salaliittojännäri, joka pyörii vainoharhaisuuden ja aiheellisen pelon rajamailla - se pohjautuu Richard Cullenin nerokkaaseen Mantsurian sankari -romaaniin (1960). Elokuvan poliittinen ilmapiiri ja Neuvostoliitto-vastaisuus oli niin vahva, että se oli Suomessa kielletty vuoteen 1989 asti.

Somalia, 1993. Yhdysvaltain erikoisjoukot saavat tehtäväkseen etsiä ja vangita kaksi korruptoituneen somalisotajohdon luutnanttia. Operaation oli suunniteltu kestävän yhden tunnin, mutta raskaasti aseistautunut somaliarmeija pääsee yllättämään joukot, ja kaksi UH-60 Black Hawk helikopteria ammutaan alas. Alkaa pitkä, raaka ja surullinen taistelu, jossa voittajia ei ole kummallakaan puolella.

Itävaltalaisen vuoristokiipeilijän ja natsien tukijan Heinrich Harrerin muistelmiin perustuva elokuva alkaa vuonna 1939, jolloin Harrer kumppaninsa kanssa kiipeili Himalajalla. Alkanut maailmansota vei kaksikon sotavankileirille, josta he pakenivat vuorten yli Tiibetin pääkaupunkiin Lhasaan. Siellä nuori Dalai Lama kiinnostui harvinaisista ulkomaalaisvieraista. Andeilla kuvatussa leffassa Pitt on väärässä roolissa.

M.A.S.H kertoo sotaan joutuneista lääkäreistä ja kirurgeista, jotka kehittelevät sangen sairaalloiset elämäntavat kyetäkseen käsittelemään päivittäin kohtaamiaan kauheuksia armeijan liikkuvassa kenttäsairaalassa Korean sodan aikana. Vaikka ääliöryhmä on erittäin ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut, se ei estä heitä tekemään armeijan byrokratiasta hakkelusta. Heidän martini-juhlat ja käytännön pilat koettelevat hoitajien ja muiden lääkärien sekä yksikön komentajien hermoja. Robert Altmanin ohjaama M.A.S.H. (viiden Oscar®in ehdokas) on vastakulttuurin ja antisankaruuden näkökulmasta kuvattu verinen farssi Korean sodasta - musta satiiri, jossa kenttäsairaalaa on koko sodankäynnin absurdiuden näyttämönä.

Yksi hämmästyttävimmistä pakotarinoista on Dieter Denglerin pako viidakon syvyyksissä sijaitsevalta Laosilaiselta sotilasvankileiriltä. Dieter Dengler unelmoi elämästä ilmassa, ja tämä unelma sai hänet jättämään Saksan ja lähtemään lentäjäksi Yhdysvaltoihin. Ensimmäisellä komennuksellaan Vietnamissa hänet ammuttiin alas Laosin tiheän viidakon yläpuolella. Häntä kidutettiin ja pahoinpideltiin Vietkongin vankileirillä. Kuukausia kestäneen suunnittelun jälkeen hänen onnistuu paeta ja selviytyä matkasta läpi viidakon osoittaen sitkeyttä, kestävyyttä sekä rohkeutta. Ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa hän ei näyttänyt tunteelliselta eikä myöskään katkeralta - ainostaan hänestä huokui se sama tahto, jonka ansiosta hän selvisi vasten kaikkia todennäköisyyksiä.