Erakkomainen Léon asustelee New Yorkin rähjäisissä osissa ja tekee satunnaisia tappokeikkoja. Kun korruptoitunut poliisi murhaa naapurissa asuvan perheen, Léon ottaa hoiviinsa teurastuksesta selvinneen 12-vuotiaan tytön. Kahden yksinäisen välille kehittyy lämmin ystävyys.
Dancer in the Dark on Lars von Trierin vuonna 2000 ensi-iltansa saanut musikaalielokuva. Trier on myös elokuvan käsikirjoittaja. Tuottajana on Vibeke Windeløv. Pääosassa on Björk, joka myös sävelsi elokuvan musiikin. Muita päärooleja esittävät Catherine Deneuve, Vladica Kostic, David Morse, Cara Seymour ja Peter Stormare. Elokuva on kolmas osa Trierin trilogiassa, jonka aikaisemmat osat ovat Breaking the Waves ja Idiootit.Elokuva sijoittuu Yhdysvaltoihin vuoteen 1964. Elokuvan päähenkilö on Selma Jezkova (Björk), tšekkiläinen maahanmuuttaja, joka on muuttanut Yhdysvaltoihin poikansa Gene Jezkova (Kostic) kanssa. Selma työskentelee tehtaalla. He asuvat asuntovaunussa kaupungin poliisin Bill Houstonin (Morse) ja hänen vaimonsa Linda Houstonin (Seymour) tontilla. Selman ystävä on Kathy (Deneuve), jota hän kutsuu Cvaldaksi. Selmaa tavoittelee ujoa mutta periksiantamatonta Jeff (Stormare), joka myös työskentelee tehtaassa.
David Lynchin omaperäisessä tuotannosta Blue Velvet sijoittuu perinteisempään päähän. Lynchin tapauksessa se ei kuitenkaan tarkoita mitään valmiiksi pureskeltua Hollywood-tuotetta. Blue Velvetin avaus nurmikon kasteluineen ja takapihalta löytyvine korvineen on taattua Lynchiä. Laura Dernin ja Kyle MacLachlanin viattoman vuoropuhelun kautta siirrytään Angelo Badalamentin musiikin säestämänä suoraan Isabella Rosselinin ja Dennis Hopperin helvettiin. Dennis Hopperin roolihahmo on kärkisijoilla valittaessa elokuvahistorian vastenmielisintä konnaa. Lynch onnistuu luomaan elokuvaansa mystisen surumielisen tunnelman, joka lopullisesti nostaa Blue Velvetin klassikoiden joukkoon.
Slevin joutuu vahingossa keskelle New Yorkin pahimpien rikollispomojen Rabbin ja Bossin veristä sotaa. Slevinin kannoilla pyörivät lisäksi sinnikäs poliisi Brikowski ja pahamaineinen tappaja Goodkat. Hänen on keksittävä viheliäinen juoni päästäkseen heistä ennen kuin on itse mennyttä.
Mark Powell tapaa Manhattanin psykiatrisella klinikalla uuden potilaan. Mies kutsuu itseään nimellä Prot ja kertoo tulleensa valon nopeudella toisessa galaksissa sijaitsevalta K-Pax -planeetalta tutkimaan maata. Aluksi potilas on aivan selvä tapaus, hän näyttää kärsivän pahoista harhoista. Kummallista kyllä, mies vaikuttaa terävältä, osoittaa älykkyyttä ja kertoo elämästä K-Paxilla yksityiskohtaisesti. Hänellä on myös uskomattomat tiedot astronomiasta - hän on jopa parempi kuin professorit ja alan asiantuntijat. Ja vaikka Mark edelleen pitää miestä sairaana, vaikuttaa kertomus hänen mielestään kiehtovalta. Itse asiassa erittäin kiehtovalta...
Sam Wheat ja Molly Jensen ovat onnellinen ja rakastunut pari New Yorkissa. Kun Sam ammutaan ja kuolee, hän jää maan päälle haamuksi, joka ryhtyy selvittämän selvännäkijän avulla kuolemaansa johtaneita syitä. Samalla hän yrittää auttaa Mollya, jotta tämä välttyisi samalta kohtalolta.
Amerikkalaisen sarjakuvataiteilija Frank Millerin luoma Sin City on kuvitteellinen, seksin ja väkivallan täyteinen kaupunki, jossa fuusioituvat New York, Los Angeles ja New Orleans. Elokuva koostuu erillisistä, Millerin sarjakuviin pohjautuvista ja tätä Sin Cityn jatko-osaa varten käsikirjoittamistaan, toistensa kanssa hieman limittyvistä tarinoista. Järkälemäinen Marv istuu edelleen viskilasi kourassa ihailemassa Nancy-stripparia. Nancy haaveilee kostavansa rakkaansa kuoleman Sin Cityn pääpirulle, demoniselle senaattori Roarkille. Tämän kaatamisesta fantasioi myös nuori korttihai Johnny, joka ei lannistu edes elämänsä pahimman selkäsaunan jälkeen. Sin Cityssä hengestään pääseminen on edelleen helppoa, vallastaan kiinni pitäminen ei niinkään. Äijät ovat karskeja lauseita murisevia, arpisia lihaskimppuja, jotka ottavat vastaan lyöntejä ja luoteja kaatumatta. Naiset ovat kohtalokkaita kaunottaria, sulokkaita seksityöläisiä tai ärhäköitä, oikeuksistaan kiinni pitäviä taistelijoita.
YK:n päämajassa New Yorkissa toimiva tulkki Silvia Broome kuulee vahingossa keskustelun suunnitelmasta murhata eräs afrikkalainen valtionpäämies. Kertoessaan kuulemastaan Silvia joutuu hengenvaaraan. Salaisen palvelun agentti Tobin Keller, joka määrätään tutkimaan asiaa, ei ole täysin vakuuttunut siitä, että Silvian kertomus pitää paikkansa.
Kuka tietää, mitä amerikkalainen toimittaja Jake Geismer odotti löytävänsä sodanjälkeisestä Berliinistä? Rauhaa ehkä. Tai ainakin jutun. Mutta ei ainakaan Lenaa, hänen kaunista, katkeroitunutta entistä rakastettuaan. Eikä myöskään sitä salailun ja valheellisuuden polkua, joka johtaa Lenan luota tämän uuden rakastajan, juonittelevan nuoren korpraalin luokse... ja murhan äärelle - murhan, jonka selvittämisestä kukaan ei näytä olevan kiinnostunut. Paitsi Jake.
Hyväntahtoinen hoitaja yrittää selvittää koomapotilaan vammojen salaisuuden ja törmää niiden takana piilevään katkeraan kilpailuun, uskottomuuteen, petokseen ja murhaan.