Unikeko (Sleeper, 1973) on Woody Allenin varhaistuotannolle ominainen railakas ja usein höpsö mutta nautittava komedia.Allen esittää neuroottista terveysruokakauppiasta Milesia, joka menee sairaalaan pikku operaation vuoksi ja herääkin vasta vuonna 2173 utopistiselta vaikuttavaan ja nautintoihin keskittyvään totalitaariseen yhteiskuntaan. Miles värvätään väkipakolla vastarintaliikkeeseen, ja hän itse puolestaan kidnappaa mukaan pakomatkalle höpsön runoilijattaren (Diane Keaton).Unikeko kiitää huulesta ja sketsistä toiseen samanlaisella nopeudella kuin Allenin tämän filmin kerronnassa esikuvakseen ottama mykkäelokuvien slapstick-komiikka. Allen irvailee yhtälailla nykyajan ilmiöille kuin tieteiselokuvan kliseille. Samalla Unikeko on mallinäyte Allenin varhaisista vauhtikomedioista, joissa hän ei vielä ollut niin "tosissaan".
Woody Allenin taitavasti rakennettu jazz-ajan ylistyslaulu kertoo lahjakkaasta mutta sosiaalisesti kyvyttömästä kitaristista, jonka kohtalona on olla toiseksi paras. Miehen elämässä kaikki muu paitsi musiikki on omituista sotkua. Rakkauselämästä ei voi puhuakaan ennen kuin mykkä pesulatyttö iskee silmänsä outoon jazz-mieheen.
Laululintu on nuori nainen, joka asuu äitinsä kanssa ja viettää päivänsä vanhojen äänilevyjen parissa. Laululintu ei juurikaan puhu, mutta laulaa esim. Judy Garlandin, Marilyn Monroen ja Billie Holidayn äänillä. Eräänä päivänä Laululinnun rääväsuinen äiti tuo kotiinsa uuden valloituksensa, manageri Ray Sayn, joka kuulee tytön laulavan ja alkaa välittömästi järjestämään tälle keikkaa kaverinsa kapakkaan. Tie tähtiin ei kuitenkaan ole ollenkaan varma, sillä Laululintu laulaa vain kuolleen isänsä muistolle.
Paikka julkisuudessa antaa mahdollisuuden tavata heidät, keitä me niin mielellään ihailemme. Vaikuttavan näyttelijäkaartin avulla Woody Allen vie meidät hullulle matkalle julkkismaailman villiin vuoristorataan. Eronsa jälkeen levoton kirjailija Lee Simon päättää aloittaa uuden elämän - elämän, johon kuuluu seksiä, huumeita ja moraalista rappiota.