Elokuva rakentuu päähenkilö Salvatoren, lempinimeltään Totò, ja elokuvateatterin pitäjän Alfredon ystävyyden sekä yhteisen intohimon, elokuvan ympärille. Alfredon johdattamana elokuvat avaavat Totòlle täysin uuden maailman, pian pelkät elokuvat eivät riitä vaan Totòn on päästävä paremmin perille tuosta ihmeestä. Alfredosta kehkeytyy Totòlle isähahmo ja tärkeä tuki sodassa kaatuneen isän tilalle. Alfredo taas näkee Totòssa elämäntyönsä jatkajan - työn, jolla ei kenties enää ole tulevaisuutta.
Joka kevät pienessä satamakaupungissa North Carolinassa asuva Landon Carter huomaa muistelevansa viimeistä vuottaan high schoolissa ja tyttöä nimeltään Jamie Sullivan. Koulussa Landon oli huoleton pilailija, päämäärätön ajelehtija, joka oli kaikkien suosiossa. Jamie taas oli vakavailmeinen, hiljainen ja huomaamaton tyttö. Heidän tiensä kohtaavat kun Landon joutuu osallistumaan koulun kevätnäytelmään rangaistuksena pahasti mönkään menneestä kepposesta. Landon tarvitsee Jamien apua selvitäkseen urakastaan. Nuoret eivät voisi olla erilaisempia, mutta Landon saa huomata, että Jamie ei olekaan mikään hiirulainen. Tuo kevät muuttaa kummankin elämän.
Ujo ja estynyt englantilainen kirjailija Basil (Alan Bates) on tyytyväinen yksinäiseen ja tylsään elämäänsä kreikkalaisella saarella. Näin on kunnes hän tapaa, ja haluttomasti ystävystyy Zorbaksen (Anthony Quinn), kovaäänisen ja seurankipeän, elämää rakastavan maanviljelijän kanssa. Kun Zorbas aloittaa työskentelyn Basilin hylätyssä kaivoksessa on se alku jollekin uudelle. Basil muuttuu passiivisesta mietiskelijästä ihmiseksi joka uskaltaa nauttia elämästä täysin mitoin. Zorbas on kriitikoiden ylistämä klassikko, joka voitti kolme Oscar®ia (paras elokuva, paras ohjaus ja paras naissivuosa vuonna 1964).
Nuorta Erikiä on aina lyöty - ja hän on aina lyönyt. Poikaansa Erikiä verille hakkaavan isäpuolen opit näkyvät pojan käytöksessä koulussa, joten hänet erotetaan ja näin nuorelle Erikille jää enää yksi vaihtoehto suorittaa keskikoulu loppuun, Stjärnsbergin sisäoppilaitos. Tämä paremman väen koulu ylpeilee toverikasvatuksella - oppilaiden omalla kurinpitojärjestelmällä, joka itse asiassa on silkkaa summittaista simputusta. Erik päättää, ettei enää ikinä joudu tappeluun eikä koskaan enää lyö ja pyrkii kaikin keinoin irti väkivallasta, mutta lopulta hänenkin rajansa tulee vastaan.
Kasvitieteilijävanhempien kanssa Afrikan maaseudulla elänyt Cady luulee tuntevansa "viidakon lait". Mutta savannien opit saavat aivan uuden merkityksen kun 15-vuotias kotiopetuksen kasvatti aloittaa ensimmäisen koulupäivänsä USA:n High Schoolissa. Psykologinen sodankäynti tai seuraelämän kirjoittamattomat säännöt, joihin teinitytöt koulussa törmäävät, ovat Cadylle täysin tuntemattomia. Omaa paikkaa etsiessään hän ystävystyy koulun "kuningattaren", laskelmoivan ja juonittelevan Reginan kanssa ja hänet hyväksytään tämän pinnalliseen ystäväpiiriin. Mutta kun Cady ihastuu Reginan entiseen poikaystävään, hän joutuu todellisen juonittelun kohteeksi. Tyttöjen välille syntyy kilpailutilanne, jossa molemmat juonittelevat minkä kerkeävät ja mustamaalaavat toisiaan. Lopulta tilanne ryöstäytyy avoimeksi "tyttöjen sodaksi", johon osallistuu koko koulu.
Kulttielokuvaksi noussut Amerikkalainen ystävä pohjautuu Patricia Highsmithin romaaniin Tom Ripley, amerikkalainen ystävä ja se voitti Saksan kriitikoiden palkinnon vuonna 1977. Kehystentekijä Jonathan (Bruno Ganz) uskoo olevansa kuolemassa veritautiin, ja hänen amerikkalainen ystävänsä Ripley (Dennis Hopper) päättää käyttää miehen sairautta hyväkseen. Ripley esittelee Jonathanin gangsterille, joka ehdottaa kuolevalle miehelle ryhtymistä salamurhaajaksi, jotta tämän vaimo ja lapset saisivat kunnon perinnön. Mitä menetettävää hänellä olisi, kun hän kuolee kuitenkin?
Hank, Jacob ja Lou löytävät pakkolaskun tehneen lentokoneen. Koneessa on kuollut pilotti ja neljä miljoonaa dollaria. Miehet päättävät pitää rahat ja olla hiljaa asiasta, mutta voivatko he luottaa toisiinsa?
Elokuva kertoo Victor Hugon klassikkoromaanin innoittamana Quasimodon, kiltin ja yksinäisen kyttyräselkäisen Notre Damen kellonsoittajan, seikkailuista. Gargoilikavereidensa Victorin, Hugon ja Lavernen kehottamana Quasimodo lähtee torninsa yksinäisestä turvasta ja suuntaa etsimään ensimmäistä todellista ystäväänsä, mustalaiskaunotar Esmeraldaa. Kun Esmeralda pidätetään ja suljetaan katedraaliin, Quasi auttaa hänet pakoon ja Esmeralda uskoo hänelle salaisen kartan mustalaisten piilopaikkaan. Kun piilo on uhattuna, Quasi, sankareista epätodennäköisin, taistelee pelastaakseen rakastamansa kaupungin ihmisineen. Nämä vuorostaan alkavat nähdä ihmiset sellaisina kuin nämä ovat, eivät sellaisina kuin miltä nämä näyttävät. Sisältää tupakkatuotteita.
E. M. Forsterin romaaniin perustuva lempeän ironinen tarina nosti amerikkalaisen James Ivoryn ja intialaisen Ismail Merchantin elokuvat suuren yleisön tietoisuuteen. Nuori Lucy lähtee 1800-luvun englantilaisneitien tapaan sivistysmatkalle Eurooppaan. Tyttöä pitää hanakasti silmällä vanhapiikaserkku, joka kauhistelee italialaiseen hotelliin ilmestyvää boheemia Georgea ja tämän isää.
Vasemmistohenkisen aktivistinaisen Katie Moroskyn ja urheilullisen upseerin Hubbell Gardinerin tarina, joka alkaa 30-luvun lopulta heidän ollessaan opiskelijoita. He tapaavat uudestaan toisen maailmansodan aikana ja menevät naimisiin. Avioliitto ei kuitenkaan kestä, kun 50-luvulla alkavat kommunistivainot.
Nokkela, hauska, provosoiva ja tuomitsematon kuvaus yhden tytön seksuaalisesta ja taiteellisesta heräämisestä.
Hupsu perheenisä muokkaa unelmiensa hotellia ja kuljettaa perhettään paikasta toiseen. Yhdysvalloista Wieniin asti. John Irvingin värikäs tarina, jossa moottoripyörät, karhut, rakkaus, tragediat, terrori-iskut ja muut katastrofit vaihtuvat hulvatonta vauhtia. Mielikuvituksellisesti toteutettu maailmanmenestys.