Mafiaveljet kertoo New Yorkin järjestäytyneestä rikollisuudesta kolmelta vuosikymmeneltä, aina 1950-luvulta lähtien. Se perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy, joka on entisen gangsterin, Henry Hillin, elämäkerta. Henry Hill on nuori brooklynlaispoika, jonka haaveena on aina ollut tulla gangsteriksi. Hänen unelmansa toteutuvat, kun hän pääsee paikallisten mafiosojen juoksupojaksi. Iän ja taitojen karttuessa hän pääsee sisäpiiriin ja tutustuu Jimmy Conwayhin sekä Tommy DeVitoon, joiden kanssa hän tekee ryöstöjä ja murhia ympäri New Yorkia. Vuosien varrella Henrystäkin alkaa muodostua isokin kiho. Hillin rikollisura päättyi, kun hän säästyäkseen huumekauppatuomiolta ja välttääkseen kumppaniensa koston ryhtyi hallituksen todistajaksi.
Maalta toscanalaiseen pikkukaupunkiin muuttava Guido rakastuu suinpäin kauniiseen opettajattareen Doraan. Tämä on jo pahaksi onneksi lupautunut toiselle miehelle, mutta sinnikäs Guido onnistuu valloittamaan Doran omakseen. Viisi vuotta myöhemmin Guido ja Dora ovat naimisissa ja heillä on pieni poika Giousé. Perhe kuitenkin jää toisen maailmansodan jalkoihin, kun juutalaista syntyperää oleva Guido joutuu Giousén kanssa keskitysleirille lähtevään junaan. Dora seuraa heitä toisessa vaunussa, mutta päätyy eri leirille.
Miksi hankkia työpaikka, kun voi olla työtön? Miksi hankkia perhe, kun voi vain hengata ystävien kanssa? Mark Rentonin ja hänen edinburghilaisten työläisystäviensä elämä koostuu kahdenlaisesta olotilasta. Joko ollaan ihan kamoissa. Tai sitten yritetään olla ihan kamoissa. Mutta entä jos yksi porukasta päättääkin päästä kuiville?
Kaunis Grace pakenee gangstereita ja päätyy pieneen, erityksissä olevaan Dogvillen kylään. Grace etsii turvaa kyläläisiltä ja paikallisten asukkaiden puhemies Tom rohkaisee ihmisiä avaamaan kotinsa ja sydämensä muukalaiselle ja auttamaan tämän piilottamisessa. Turvapaikan vastineeksi Gracelta vaaditaan työpanosta kyläyhteisön hyväksi. Mutta kun takaa-ajajat käynnistävät etsintänsä toden teolla, Dogvillen asukkaat päättävät muuttaa sopimusta: Grace saa luvan maksaa uusille suojelusenkeleilleen – kalleimman kautta.
Manhattan on 1979 valmistunut romanttinen komediafilmi Isaac Davisista (Woody Allen), kahdesti eronneesta 42-vuotiaasta komediakirjoittajasta, joka tapailee 17-vuotaista lukiolaistyttöä (Mariel Hemingway). Isaac kuitenkin rakastuu parhaan ystävänsä kumppaniin (Diane Keaton). Käsikirjoituksen laativat Allen ja Marshall Brickman, joka osallistui myös elokuvan Annie Hall tekemiseen, ja sen ohjasi Allen. Manhattan on mustavalkoinen laajakangaselokuva.
David Lynchin omaperäisessä tuotannosta Blue Velvet sijoittuu perinteisempään päähän. Lynchin tapauksessa se ei kuitenkaan tarkoita mitään valmiiksi pureskeltua Hollywood-tuotetta. Blue Velvetin avaus nurmikon kasteluineen ja takapihalta löytyvine korvineen on taattua Lynchiä. Laura Dernin ja Kyle MacLachlanin viattoman vuoropuhelun kautta siirrytään Angelo Badalamentin musiikin säestämänä suoraan Isabella Rosselinin ja Dennis Hopperin helvettiin. Dennis Hopperin roolihahmo on kärkisijoilla valittaessa elokuvahistorian vastenmielisintä konnaa. Lynch onnistuu luomaan elokuvaansa mystisen surumielisen tunnelman, joka lopullisesti nostaa Blue Velvetin klassikoiden joukkoon.
Shaun on 29-vuotias elektroniikkaliikkeen myyjä, jonka elämä kulkee eteenpäin kovin tasaisesti: aamulla töihin, töiden jälkeen tyttöystävä Liz ja kämppäkaverit mukaan, ja iltaa viettämään paikalliseen Winchester-pubiin. Sama rutiini jatkuu päivästä toiseen, joskus hieman enemmän krapulassa kuin edellispäivänä. Liz ei jaksa enää seurata touhua vaan lemppaa Shaunin pihalle ja vaatii häntä muuttamaan elämäntyyliään. Krapulainen Shaun joutuu kovin nopeasti ottamaan vastuuta kun asumalähiön ihmiset alkavat hiljalleen muuttua epäkuolleiden armeijaksi, joiden ainoa tuhoamiskeino on pään irrottaminen tai yleisesti aivomassan paloittelu pienempiin osiin. Shaun ja kämppis Ed tekevät suunnitelman: ensin käydään tappamassa vittumainen isäpuoli, pelastetaan äiti, haetaan Liz mukaan ja linnottaudutaan Winchesteriin. Hyvältä kuulostava suunnitelma saa kuitenkin uusia ulottuvuuksia eikä draamalta, verenlennätykseltä ja Queenin musiikilta voida enää välttyä.
Tarkoin vartioidut junat (Ostře sledované vlaky) on vuonna 1966 valmistunut tšekkoslovakialainen draamakomedia, jonka ohjasi Jiří Menzel. Elokuva kuvattiin Barrandov Studiolla, Prahassa.Elokuva perustuu Bohumil Hrabalin tarinaan, jossa seurataan pojan vaiheita ja työskentelyä juna-asemalla saksalaisten miehittämässä Tšekkoslovakiassa toisen maailmansodan aikana.Elokuva voitti Oscar-palkinnon parhaana vieraskielisenä elokuvana vuonna 1967.
Lontoossa solmiokuristajana tunnettu seksuaalirikollinen saa poliisin varpailleen lähes nykypäivään sijoittuvassa elokuvassa. Hitchcockille tyypilliseen tapaan jäljet johtavat syyttömään mieheen, joka joutuu pakoilemaan lakia ja todistamaan syyttömyytensä löytämällä oikean murhaajan. Jon Finch, Alex McCowen ja Barry Foster johtavat brittinäyttelijöiden joukkoa trillerissä, jossa vuorottelevat jännitys ja Hitchcockille tunnusomainen musta huumori. Elokuvan käsikirjoituksen on kirjoittanut Anthony Shaffer.
M.A.S.H kertoo sotaan joutuneista lääkäreistä ja kirurgeista, jotka kehittelevät sangen sairaalloiset elämäntavat kyetäkseen käsittelemään päivittäin kohtaamiaan kauheuksia armeijan liikkuvassa kenttäsairaalassa Korean sodan aikana. Vaikka ääliöryhmä on erittäin ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut, se ei estä heitä tekemään armeijan byrokratiasta hakkelusta. Heidän martini-juhlat ja käytännön pilat koettelevat hoitajien ja muiden lääkärien sekä yksikön komentajien hermoja. Robert Altmanin ohjaama M.A.S.H. (viiden Oscar®in ehdokas) on vastakulttuurin ja antisankaruuden näkökulmasta kuvattu verinen farssi Korean sodasta - musta satiiri, jossa kenttäsairaalaa on koko sodankäynnin absurdiuden näyttämönä.
Suzanne Stone tietää mitä haluaa: televisioon ja kuuluisuuteen. Mikään teko ei ole liian alhainen varmistamaan Suzannen haaveiden toteutumisen. Hän aloittaa pienen aseman säätiedotusten lukijana, mutta todellinen tähtäin on paljon korkeammalla...
Lontoo, 1929. Frank Webber, Scotland Yardin kiireinen etsivä, tuntuu olevan enemmän kiinnostunut työstään kuin tyttöystävästään Alice Whitesta. Alice tuntee itsensä sivuutetuksi ja suostuu treffeille tyylikkään ja hyväkäytöksisen taiteilijan kanssa, joka kutsuu hänet hienoon asuntoonsa.