Diktaattori on Charles Chaplinin ohjaama, käsikirjoittama ja myös osittain tuottama satiirinen komediaelokuva. Chaplin itse esiintyy 1940 valmistuneen yhdysvaltalaisen elokuvan kahdessa pääosaroolissa. Adolf Hitleriä, kansallissosialismia ja fasismia parodioiva teos oli Chaplinin ensimmäinen varsinainen äänielokuva, ja myös yksi hänen tunnetuimmista töistään.
Kaupungin valojen alussa prameilu ja muodollisuus saavat huutia, ja elokuvan loppukohtaus on jäänyt historiaan. Kaupungin valot pakahduttaa ja kutittelee nauruhermoja alusta loppuun. Vuonna 1998 Yhdysvaltain elokuvainstituutti nimesi elokuvan 100 parhaan amerikkalaiselokuvan joukkoon. Äänielokuvat olivat jo lyöneet itsensä läpi, mutta Charles Chaplin porskutti elokuvateollisuuden vastavirtaan julkaisemalla mykkäelokuvan, jossa oli vain musiikkia ja äänitehosteita. Kaupungin valoissa Chaplinin tunnettu Kulkuri-hahmo hauskuttaa ja herättää tunteita keräämällä rahaa leikkaukseen, jolla sokea kukkaistyttö voisi saada näkönsä takaisin. Kulkuri lakaisee katuja, nyrkkeilee, esittää miljonääriä ja estää oikean miljonäärin itsemurhan. Viesti on sanaton mutta yleismaailmallinen: rakkaus on sokea.
1916 - näännyttävä sota on juuttunut taisteluhautoihin, kun kumpikaan osapuoli ei löydä keinoa, jolla sotilaat voisivat murtaa tykistön ja konekiväärien mekanisoidun tuhovoiman. Mutta yritettävä on ja hyökättävä, vaikka se johtaisi kerta kerran jälkeen turhiin ja suunnattomiin menetyksiin. Niinpä eräs ranskalainen yksikkö saa jälleen käskyn hyökätä vahvasti linnoitetulle kukkulalle. Yritys tiedetään alun alkaen turhaksi ja järjettömäksi, mutta komentava kenraali näkee kuitenkin tilaisuuden hankkia mainetta ja edetä omalla urallaan. Itse hyökkäystä rintamalla johtava eversti Dax ymmärtää tilanteen järjettömyyden mutta voi vain totella. Hyökkäyksen jälkeen hän yrittää puolustaa sotaoikeudessa kolmea sotilasta, jotka on nimetty syntipukeiksi ja määrätty teloitettavaksi. Jotta järjestelmä toimisi, sotilailla ei voi olla todellisia oikeuksia ja komentajien epäonnistumiset on peitettävä. Sillä jos kenraaleja voitaisiin avoimesti epäillä ja syyttää, miksi sotilaat enää tottelisivat heitä?
Jeanne d'Arcin kärsimys on periksi antamaton ja puolueeton elokuva. Se ei romantisoi historiaa, muokkaa henkilöhahmoja mieleisikseen tai ota kantaa siihen, mikä Jeanne pohjimmiltaan oli: Jumalan valittu, jollain tapaa mielisairas vai johdateltavissa ollut tyttörukka. Katsoja saa päättää itse. Katolinen kirkko hyökkäsi rajusti elokuvaa vastaan, ja useassa maassa se joutui sensuurin hampaisiin.
Seitsemän Oscarin klassikko olisi valkokankaalla viiden tähden leffa, mutta telkkarissa komeat taistelukohtaukset ja kellanruskeat aavikot menettävät tehoaan. Tositarinan päähenkilö on brittiluutnantti T. E. Lawrence, joka yhdistää arabiheimot taisteluun turkkilaisia vastaan ensimmäisessä maailmansodassa. Elokuvan Lawrence on myyttinen hahmo, jonka mielentilat ja kehitystarina vertautuvat aavikon kuvastoon.
Kultakuume (The Gold Rush) on vuonna 1925 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva, jonka ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti Charles Chaplin. Pääosissa olivat Chaplinin ohella Mack Swain, Tom Murray ja Georgia Hale.
Suuri illuusio on Jean Renoir'n pasifistinen mestariteos ranskalaissotilaista saksalaisten sotavankileirillä. Vuonna 1937 valmistunut elokuva on humaani, haikea kuvaus vanhasta Euroopasta, jonka unelmat haudattiin ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin.Elokuvassa kaksi sodan eri puolille päätynyttä aristokraattia, saksalainen vankikomentaja von Rauffenstein (Erich von Stroheim) ja vangittu ranskalainen upseeri de Boeldieu (Pierre Fresnay), jakavat yhteiset muistot menneestä maailmasta. Aateluus velvoittaa heitä taistelemaan sellaisen nationalistisen aatteen puolesta, johon he eivät enää usko.Elokuvalla oli idealistinen päämäärä. Sodan uhka eli vahvana, ja Renoir toivoi herättävänsä toverihenkeä saksalaisissa. Toisin kävi: kun natsit valloittivat Pariisin 1940, Suuri illuusio oli ensimmäisiä takavarikoituja elokuvia.Pääosissa Erich von Stroheim, Pierre Fresnay, Jean Gabin, Marcel Dalio, Julien Carette, Gaston Modot, Jean Dasté, Dita Parlo ja Jacques Becker.
Panssarilaiva Potemkin on Sergei Eisensteinin vuonna 1925 ohjaama neuvostoliittolainen mykkäelokuva, jonka tuotti Goskino. Elokuva on kuvitteellinen ja ylistävä kuvaus tapahtumasta, jossa taistelulaiva Knjaz Potjomkin-Tavritšeskin miehistö nousi kapinaan vuonna 1905. Elokuvaa on luonnehdittu yhdeksi kaikkien aikojen vaikuttavimmista.
Pandoran lipas Frank Wedekindin näytelmiin perustuva aistillinen mykkäelokuvan klassikko nuoresta viettelijättärestä, joka hurmaa miehet kohti itsetuhoa. O: G. W. Pabst. N: Louise Brooks. Mv.
Boris Pasternakin menestystarinaan perustuva filmatisointi, joka niitti 10 Oscar-ehdokkuutta. Nuori orpopoika nai aikuistuttuaan kasvattivanhempiensa tyttären. Onnellisesti naimisissa oleva tohtori-runoilija taistelee henkiinjäämisestä Venäjän vallankumouksen aikana ja rakastuu samalla tulisesti kauniiseen puvuntekijään, Laraan.
(Nanook of the North, USA 1922) Robert J. Flahertyn klassikko kertoo eskimoperheen elämästä vaikeissa olosuhteissa. Pääosassa on metsästäjä ja kalastaja Nanook, joka kuoli nälkään pian elokuvan valmistuttua. Uusi restauroitu versio.
Lontoon slummeihin sijoittuva Katkenneita kukkasia on kaikessa julmuudessaankin kaunista melodraamaa. Lillian Gish tulkitsee ikimuistoisesti väkivaltaisen isän pahoinpitelemää tytärtä, joka saa kokea lyhyen onnen ja rakkauden tuokion maahan muuttaneen kiinalaisen luona. Elokuvalle povattiin surkeaa menestystä, mutta toisin kuitenkin kävi ja nykypäivänä Katkenneita kukkasia luetaan kaikkien aikojen suurten mykkäelokuvien joukkoon.
Lokakuu (Октябрь, Oktjabr) on Sergei Eisensteinin ohjaama, vuonna 1928 valmistunut neuvostoliittolainen mykkäelokuva. Elokuvan tapahtumat perustuvat Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneeseen lokakuun vallankumoukseen.Lokakuu oli Vsevolod Pudovkinin ohjaaman Pietarin viimeisten päivien ohella toinen elokuva, jonka neuvostohallitus tilasi lokakuun vallankumouksen kymmenvuotisjuhliin.Elokuvan leikkausvaiheen aikana Josif Stalin ja Lev Trotski riitautuivat, ja Eisensteinin täytyi muuttaa elokuvaansa siten, että Trotskin esiintymistä vähennettiin. Leikkausvaiheessa tapahtuneiden isojen muutosten takia elokuvan ensi-ilta siirtyi vuoden 1928 puolelle.
Kansakunnan synty (engl. The Birth of a Nation) on D. W. Griffithin ohjaama, vuonna 1915 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva. Sen aiheena on Yhdysvaltain sisällissota ja sitä seurannut Etelävaltioiden uudelleenrakennus ja toipuminen.