Rashomon – paholaisen temppeli, myös Rashomon – paholaisen portti on vuonna 1950 ensi-iltansa saanut japanilainen elokuva. Sen on ohjannut Akira Kurosawa, ja elokuva perustuu kahteen Ryūnosuke Akutagawan kirjoittamaan tarinaan. Rashomon sai Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan vuonna 1951. Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva[1], ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Elokuvaa pidetään yhtenä Kurosawan parhaista.Elokuvassa kuvataan murhaa ja raiskausta neljän eri todistajan kertomien selostusten kautta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Katsojan on kuitenkin määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne – kuten köyhä mies, joka ottaa hylätyn lapsen suojaansa. Kurosawa poikkeaa elokuvaperinteestä, jossa roolihenkilö voi valehdella, mutta näytetty takauma kertoo touuden. Elokuva ei kuitenkaan torju katsojaa, vaan päinvastoin vetää hänet mukaan pohtimaan totuutta.
Tokiossa on satanut taukoamatta jo kuukausia. Hodoka on karannut kotoaan, ja etsii paikkaansa Tokion kaduilla. Hodoka tapaa Hinan, tytön joka tuo auringon mukanaan. Romanssi yltyy ylimaallisiin mittoihin ja sininen taivas saa iloitsemaan elämästä - mutta mikä on luonnonvoimiin puuttumisen hinta?
Elokuva sijoittuu japanilaisten vankileirille Burman viidakkoon Toisen maailmansodan aikana. Amerikkalaiset ja englantilaiset sotavangit pakotetaan rakentamaan valtava silta Kwai-joen yli. Englantilainen upseeri, joka kieltäytyy etuoikeuksistaan vankileirillä, näkee sillan rakentamisen haasteena ja mahdollisuutena osoittaa englantilaisten ylivoimaisuus. Tahtojen taistelu brittikomentajan ja japanilaisen leirinjohtajan välillä vaihtuu lopulta militaristiseksi yhteisymmärrykseksi, jota sillan räjäytystä suunitteleva brittien iskujoukko häiritsee...
Sijoitettuna salaperäiseen ja eksoottiseen maailmaan, joka luo yhä vahvan taian, tarina alkaa ennen II maailmansotaa, kun japanilaislapsi riistetään köyhältä perheeltä palvelijaksi geishataloon. Huolimatta petollisesta kilpailijasta, joka lähes murtaa tytön tahdon, tästä tulee legendaarinen geisha Sayuri. Kauniina ja taitavana Sayuri valloittaa aikansa mahtimiehiä, mutta häntä piinaa salainen rakkaus ainoaan mieheen, jota hän ei voi saada…
1984, Pohjois-Englanti. Kaivosmiehet ovat lakossa ja tunnelma on kireä. 11-vuotiaan Billy Elliotin isä ja veli ovat mukana lakossa, mutta Billyllä on muuta mielessä. Hän kiinnostuu tyttöjen balettitanssista. Lakon vain kiristyessä Billy harjoittelee salaa baletinopettaja rouva Wilkinsonin avulla. Nuorella Billyllä on lahjoja ja taivas auki, mutta tuleeko hänen vanhoillinen perheensä ikinä hyväksymään tanssitossuissa sipsuttelevaa poikaa?
Kapteenina Amerikan sisällissodassa palvellut Nathan Algren värvätään taitojensa vuoksi Japanin keisarin, Meijin, joukkoihin. Hänen pitää kouluttaa keisarin joukot ratkaisevaan taisteluun maan viimeisiä samuraita vastaan. Algren haavoittuu ja joutuu samuraiden vangiksi. Vankeudessa hän tutustuu heidän tapoihinsa, kulttuuriinsa ja kunniakäsitykseensä. Enää ei olekaan selvää, kumman puolen hän valitsee...
Toisen maailmansodan tuhoista on vain noin vuosikymmen aikaa, kun yhteiskunta Japanissa elää jälleen uhkaavaa murroskautta. Taloudelliseen kasvuun voimakas satsaaminen ei pysty takaamaan hyvinvointia kaikille, ja levottomuudet alkavat ottaa sijaa. Ääriryhmät ja terrorismi lisäävät osaltaan kaaosta ja pelkoa. Järjestyksen ja rauhan ylläpitämiseksi, muodostaa hallitus entistä kovaotteisemmat ja laajemmin valtuuksin toimivat poliisivoimat. Nuori Kazuki Fuse kuuluu poliisin erikoisjaostoon. Erikoiskoulutetun, raskaasti panssaroidun ja aseistetun jaoston päätehtävinä on tuhota urbaani terrorismi - väkivaltaa kaihtamatta, uhrien määrästä välittämättä.Mutta eräs rutiinitehtävä menee Fusen kohdalta pieleen, jättäen häneen raskaat muistot.
Kaksi toisilleen vierasta ihmistä tapaa Tokiossa. Charlotte on Tokiossa kiireisen valokuvaajamiehensä Johnin kanssa. John ei osoita paljoakaan kiinnostusta vaimoaan kohtaan, ja Charlotte viettää suurimman osan ajastaan yksin hotellissa. Siellä hän tapaa näyttelijä Bob Harrisin, joka on Tokiossa tekemässä viskimainosta. Bob on tehnyt erityisen tuottoisan sopimuksen, mutta hän on uupunut ja kyllästynyt koko tilanteeseen – samoin kuin vaimoonsa. Vaimo soittaa Bobille Los Angelesista useita kertoja päivässä kuullakseen Bobin mielipiteen heidän talonsa sisustuksesta. Tyhjyyden tunne painostaa, mutta Charlotten ja Bobin välille syntyy yhtäkkinen yhteenkuuluvuuden tunne keskellä vierasta maailmaa. Yhdessä he tutustuvat Tokioon ja japanilaisten karaoke-mieltymykseen ja yllättäen he löytävät olemassaololle syvemmän merkityksen kuin ennen.
Uuden vuosisadan alkaessa Japanin talous romahti, työttömyys kasvoi, ja samaan aikaan kun aikuiset menettivät tulevaisuudenuskonsa, lapsissa alkoi kasvaa halveksunta heitä kohtaan. Vanhempi sukupolvi alkoi pelätä nuorisoa ja kykenemättömänä ymmärtämään sen motiiveja enää lainkaan otti käyttöön todella radikaalin keinon: hallitus perusti taistelupeli Battle Royalen, jossa kerran vuodessa satunnaisesti valitun koululuokan oppilaat pakotetaan tappamaan toisensa siten, että vain yksi jää henkiin ja pääsee vapauteen. Kilpailuun joutuu 42-henkinen yhdeksäs luokka, joka lähetetään autiolle saarelle. Siellä oppilaat saavat ruokaa, juomaa, kartan, kompassin ja sattumanvaraisen aseen, minkä jälkeen he lähtevät yksitellen ulos oppilasnumeron mukaisessa järjestyksessä. Jos kolmen vuorokauden kuluttua useampi kuin yksi oppilas on hengissä, heidät kaikki tapetaan.
Transamerica on yhdysvaltalainen Duncan Tuckerin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva vuodelta 2005. Elokuvassa Felicity Huffman esittää Bree Osbournea, joka viikkoa ennen sukupuolenkorjausleikkaustaan saa kuulla olevansa 17-vuotiaan pojan isä. Huffman oli roolistaan ehdolla parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saajaksi.