Federico Fellinin omaelämäkerrallinen mestariteos. Marcello Mastroianni esittää elokuvaohjaajaa, joka joutuu lepokodissa kohtaamaan elämänsa naiset, neuroosit, unet ja muistot.
Ihana elämä (La dolce vita) on Federico Fellinin ohjaama elokuva vuodelta 1960. Elokuva kertoo toimettoman toimittajan viikosta Roomassa ja siitä, kuinka hän etsii onnea ja rakkautta, jotka jäävät saavuttamatta. Elokuvaa on mainittu vedenjakajaksi Fellinin aiempien neorealististen ja myöhempien taide-elokuvien välillä, ja sitä pidetään yhtenä elokuvahistorian merkkiteoksista.
Ben (Nicolas Gage) on alkoholisoitunut käsikirjoittaja, joka vauhdittaa elämänsä alamäkeä rankalla juomisella. Menetettyään perheensä ja työnsä hän päättää tehdä lopun viinanhuuruisesta elämästään ja matkustaa Las Vegasiin, kaupunkiin jossa baarit ovat aina avoinna. Kasinokaupungissa Ben kohtaa nuoren prostituoidun Seran (Elisabeth Shue). Toivonsa menettäneet Ben ja Sera eivät ole enää aikoihin unelmoineet paremmasta elämästä, mutta kuoleman varjossa, he kokevat pienen hetkensä rakkaudesta - juuri sellaisena kun he ovat.
Ottaessaan osaa rahankeräys-gaalaan, Sarah Jordan, naiivi Englannissa asuva amerikkalainen seurapiirirouva, kuulee sydäntä riipaisevan vetoomuksen köyhien Afrikkalaisten lasten puolesta. Tapaus muuttaa hänen elämänsä, ja hetken mielijohteesta Sarah hylkää suojatun elämänsä Englannissa työskennelläkseen Tohtori Nick Callahanin rinnalla avuttomien ja piinattujen uhrien auttamiseksi. Kaukaiset, köyhät seudut - paikat jonne harva matkustaa ja joista vielä harvempi palaa hengissä - ja karu todellisuus saa Sarahin työskentelemään vähempiosaisten pelastamiseksi vaarantaen monesti myös oman henkensä. Mielenkiinto kasvaa karismaattista, ennalta arvaamatonta Nickiä kohtaan herättäen ihastuksen kiihkeäksi intohimoksi.
Tohtori Robert Laing on Lontoon liepeille nousseen uuden, huippumodernin 40-kerroksisen tornitalon uusin asukas. Talon on määrä täyttää asukkaiden kaikki unelmat: koulut ja kaupat, kuntosalit ja kampaamo löytyvät saman katon alta. Se on oma pienoiskaupunkinsa, maailma pienoiskoossa, jossa eri yhteiskuntaluokat on sijoitettu omiin kerroksiinsa. Kaikki on suunniteltu toimimaan ja palvelemaan ihmistä. Hierarkkista säätyjakoa kuvastava kompleksi alkaa vähitellen natista liitoksistaan. Sähköt katkeilevat, hissit reistailevat ja jätehuolto horjuu. Samaan aikaan rakennuksen huipulla asuvien rikkaiden ja alempiin kerroksiin majoittuneen köyhemmän kansanosan suhteet kärjistyvät. Sivistyksen pintakiillon rapautuessa rikkaiden juhlat muuttuvat entistä hurjemmiksi. Viha ja pelko nostavat päätään, kun moraali ja inhimillisyys lentävät romukoppaan. Unelmakoti muuttuu luokkasodan taistelutantereeksi. High-Rise on dystooppinen scifi-elokuva, joka perustuu J.G. Ballardin romaaniin Tornitalo.