Hazel on 16-vuotias tyttö, joka sairastaa kilpirauhassyöpää. Syöpä on levittänyt etäispesäkkeitä hänen keuhkoihinsakin, mutta lääkkeet ovat toistaiseksi pitäneet sairauden kurissa. Hazelin perheen elämä on silti vääjäämättömän hiljaista odottamista. Syöpäsairaiden tukiryhmässä Hazel tutustuu ystävänsä tueksi paikalle saapuneeseen Augustukseen. Gus on parantunut luusyövästä, vaikka se on vaatinut hänen toisen säärensä amputoimisen ja on kykeneväinen ymmärtämään Hazelin sairautta ja sen mukanaan tuomaa taakkaa. Teinien välille syntyy nopeasti ystävyys, jolla olisi potentiaalia kehittyä joksikin suuremmaksikin, mutta Hazel asettaa sairautensa takia tietoiset rajat itselleen ja tunteilleen. Hazel on mukautunut elämään elämää, jossa hän voi toivoa asioita, mutta ei usko niiden toteutumiseen. Augustus kuitenkin osoittaa, että elämä ei voi olla pelkkää odotusta. Hazel lopulta huomaa, että hänellä on oikeus ja mahdollisuus haluta asioita.

Täydellisessä maailmassa ei ole konflikteja, rasismia tai sairauksia, ihmiset eivät myöskään tunne kipua tai nautintoa - kaikki on kontrolloitua. Ei ole rodullisia eroja tai eri yhteiskuntaluokkia, ei rikoksia, köyhyyttä tai sairauksia - ei myöskään vapaata tahoa tai rakkautta. Tässä maailmassa jokaisella on oma roolinsa. Nuori Jonas valitaan yhteisön arvostettujen "vanhempien" toimesta yhteisön "Muistojen vastaanottajaksi". Viisaan vanhan - joka tunnetaan "The Giver"-nimellä - opastuksella Jonas alkaa hitaasti oivaltamaan hänen yhteisössä olevan perustavanlaatuisen ongelman. Jokaisen heistä on luovutettava heidän ihmisyytensä jotta vakaa yhteiskunta olisi mahdollinen. Elokuva perustuu Lois Lowryn samannimiseen tieteisromaaniin vuodelta 1993.