Buffalo Billinä tunnettu psykopaatti kidnappaa ja murhaa nuoria naisia ympäri Yhdysvaltain keskilänttä. Vakuuttuneena teoriasta 'ymmärtääkseen jotakuta on oltava sitä itse', FBI lähettää agentti Clarice Starlingin haastattelemaan mielipuolista vankia saadakseen psykologista taustatietoa ja johtolankoja sarjamurhaajasta. Haastateltava on psykiatri Tri. Hannibal Lecter, yliälykäs, murhanhimoinen ihmissyöjä, joka suostuu yhteistyöhön vain, jos Starling tyydyttää hänen sairaalloisen uteliaisuutensa kertomalla yksityiskohtia omasta, sekavasta elämäntilanteestaan. Tämä kieroutunut suhde pakottaa Starlingin kohtaamaan omat sisäiset demoninsa, ja hän joutuu kasvotusten mielipuolisen katalan murhaajan ja pahan ruumiillistuman kanssa, joka on niin voimakas, ettei Clarice ehkä uskalla tai jaksa pysäyttää tätä!
Tapahtumapaikkana on aina taksi, jossa toisiaan sivuavat mitä erilaisimmat ihmiskohtalot. Elokuvan ehdottomina helminä ovat kohtaukset New Yorkista: Itä-Saksalaisen emigrantin ja Brooklyniläisen YoYon kumppanuuden kehittyminen, Roomasta: suositun koomikon, Roberto Benignin sanallinen ilotulitus sekä Helsingistä, missä apeat miehet potevat elämän tuskaa hyisen yön kynnyksellä.
Viimeiseen hengenvetoon (À bout de souffle) on ranskalaisen Jean-Luc Godardin ohjaustyö vuodelta 1960 ja yksi Ranskan uuden aallon elokuvan avainteoksia.Godardin ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva perustuu uuden aallon ohjaajakollega François Truffautin käsikirjoitukseen ja ensi-iltansa se sai vuosi Truffautin 400 kepposta -elokuvan jälkeen. 1959 oli ensi-iltaan ehtinyt myös Alain Resnais'n Hiroshima, rakastettuni. Kolmikko laski perustan elokuvan uudelle aallolle. Viimeiseen hengenvetoon sai tuoreeltaan tunnustusta visuaalisen tyylinsä ja filmissä sovelletun hyppyleikkauksen ansiosta.
Toimittajan urasta haaveileva Andrea päätyy avustajaksi Runway-muotilehteen, jota palvottu ja pelottava Miranda Priestly johtaa rautaisin ottein. Andrean idealismi karisee nopeasti, kun hän yrittää selvitä pomon antamista tehtävistä, jotka tuntuvat välillä mahdottomilta. Mutta muodin edelläkävijöillä on myös etuja, joista tavikset voivat vain haaveilla.
Kate kuulee Pariisista uhkaavia uutisia kihlatultaan ja säntää Pariisiin lentopelkoaan uhmaten pelastaakseen suhteensa. Matkalla hän kohtaa pikkurikollisen, ja tapaamisesta kasvaa muutakin kuin ohimenevä episodi rakkauden kaupungin taivaan alla.
Sanaseppä Cyrano de Bergerac, joka on liian nolo kosiakseen Roxannea, auttaa nuorta Christiania nappaamaan hänen sydämensä rakkauskirjeiden kautta. (Owla)