Komea ja vilpitön nuorukainen Edmond Dantes joutuu virumaan syyttömänä vankilassa parhaan ystävänsä katkeran petoksen seurauksena. Kostonhalu pitää Edmondin hengissä vuosikaudet, ja hän onnistuu lopulta pakenemaan kuin ihmeen kautta. Tekeytyen salaperäiseksi ja varakkaaksi Monte Criston kreiviksi, Dantes soluttautuu ranskan aatelistoon vain toteuttaakseen julman kostonsuunnitelmansa.

Nuori oppinut Ibn Fahdlan karkoitetaan maasta hänen rakastuttuaan yhteen sulttaanin rakastajattarista. Lähdettyään Bagdadista Ibn kohtaa matkalla joukon viikinkisotureita ja leiritulen äärellä ystävystyy heidän kanssaan. Joukon luo saapuu pohjoisesta nuori kuninkaallinen sanansaattaja. Hän kertoo tarinan mystisistä, yön pimeydessä esiin ryömivistä olennoista, jotka tuhoavat kaiken elävän ja ovat niin julmia ja verenhimoisia, etteivät ihmiset halua edes tunnustaa heidän olemassaoloaan. Nuori sanansaattaja pyytää viikinkisotureita kuninkaan avuksi taistelemaan näitä julmia olentoja vastaan. Soturit epäilevät pojan kertomusta ja pyytävät apua vanhalta selvännäkijältä. Tämä vahvistaa pojan kertomuksen, mutta ilmoittaa samalla, että onnistuakseen kukistamaan olennot viikingit tarvitsevat avukseen kolmannentoista sotilaan; tumman, Pohjolan ulkopuolelta kotoisin olevan soturin. Kuvaus sopii Ibniin ja hän liittyy viikinkijoukkoon taistellakseen näitä pelottavia tunkeiljoita vastaan.

Napoleon kronikoi nimikkohahmonsa nousua Euroopan vallan kahvaan 1700- ja 1800-lukujen Ranskassa sekä hänen suhteensa kehittymistä vaimonsa Joséphinen kanssa. Napoleonin aikakausi oli kroonista sotimista, joka päättyi vasta Waterloon taisteluun vuonna 1815. Tarkkoja uhrilukuja edeltävien vuosikymmenten veritantereilta ei tiedä kukaan. Elokuvaa katsoessa kannattaa unohtaa historialliset faktat. Ohjaaja Scott ja käsikirjoittaja David Scarpa laittavat Napoleonin lukuisiin paikkoihin ja tapahtumiin, joissa tämä ei ollut mukana. Scottin ohjaamat sotakohtaukset eivät toista samaa kaavaa, vaan erottuvat kaikki toisistaan edukseen. Tekninen osaaminen on huikeaa. Ääriväkivaltaisissa kohtauksissa on myös outoa kauneutta. Kuka kukin on ja missä soditaan tai juonitaan ei myöskään jää epäselväksi. Napoleonin ja muiden maiden valtaapitävien kohtaamisilla ja keskusteluilla on tarkoituksensa.