Maailmankuulu seikkailuelokuva ja Akira Kurosawan pääteos kylästä, joka palkkaa muutaman samurain turvakseen kiertelevää rosvojoukkiota vastaan.
Hiljattain edesmenneen Janet Leigh`n esittämä Marion kavaltaa työnantajansa rahoja ja pakenee kaupungista. Eksyttyään myrskyssä hän kirjoittautuu Norman Bates -nimisen miehen pitämään syrjäiseen ja hiljaiseen motelliin. Leigh ei leffan kuvausten jälkeen enää mielellään käynyt suihkussa. Jatko-osat ovat huttua, mutta ensimmäinen on yksi kaikkein aikojen leffaklassikoista.
Rashomon – paholaisen temppeli, myös Rashomon – paholaisen portti on vuonna 1950 ensi-iltansa saanut japanilainen elokuva. Sen on ohjannut Akira Kurosawa, ja elokuva perustuu kahteen Ryūnosuke Akutagawan kirjoittamaan tarinaan. Rashomon sai Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan vuonna 1951. Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva[1], ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Elokuvaa pidetään yhtenä Kurosawan parhaista.Elokuvassa kuvataan murhaa ja raiskausta neljän eri todistajan kertomien selostusten kautta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Katsojan on kuitenkin määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne – kuten köyhä mies, joka ottaa hylätyn lapsen suojaansa. Kurosawa poikkeaa elokuvaperinteestä, jossa roolihenkilö voi valehdella, mutta näytetty takauma kertoo touuden. Elokuva ei kuitenkaan torju katsojaa, vaan päinvastoin vetää hänet mukaan pohtimaan totuutta.
Kioskikirjailija Holly Martens saapuu Wieniin tapaamaan vanhaa ystäväänsä Harry Limea. Järkytys on suuri, kun Holly kuulee ystävänsä kuolleen. Suru vaihtuu tuohtumukseksi, kun viranomaiset vihjaavat Harryn olleen rikollinen. Holly päättää puhdistaa ystävänsä maineen. Graham Greenen kirjoittama jännäri rakentaa kiehtovasti sodanjälkeisen Wienin tunnelmaa. Oudot kuvakulmat ja Anton Karasin sitra-tunnari jäävät mieleen.
Losangelesilainen yksityisetsivä Philip Marlowe ryhtyy selvittämään kiristystapausta, joka johdattaa hänet murhaajien, yökerhoissa pyörivien hämärämiesten ja hemmoteltujen rahamiesten maailmaan.
Nainen katoaa (The Lady Vanishes) on Alfred Hitchcockin ohjaama brittiläinen jännityselokuvan klassikko vuodelta 1938. Se oli niin yleisö- kuin arvostelumenestys. Se on myös yksi Hitchcockin kaikkein humoristisimmista jännityselokuvista – vain Mutta kuka murhasi Harryn? (1955) pääsee huumorin määrässä sen tasolle. Elokuvan edetessä huumori vaihtuu perinteisen jännityselokuvaan.Nainen katoaa -elokuvan perusidea on yksinkertainen: nainen katoaa junassa ja vain yksi henkilö muistaa hänet. Kaikki muut matkustajat väittävät omista syistään, ettei kyseistä naista ole junassa ollutkaan. Samaa aihetta on sittemmin matkittu lukuisia kertoja, mutta yksikään ei ole yltänyt Hitchcockin elokuvan tasolle.Nainen katoaa oli Britanniassa ja Yhdysvalloissa Hitchcockin siihen astisista elokuvista menestynein. Sen ansiosta hän sai neuvotelluksi David O. Selznickin kanssa hyvän sopimuksen ja muutti Yhdysvaltoihin.
Roy Neary saa eräänä yönä todistaa vieraiden olentojen saapumista maapallolle. Pian koko maailma tietää, ettemme ole yksin maailmankaikkeudessa. Roy ja joukko valittuja saa kontaktin ulkoavaruuden olentojen kanssa ja seuraa lopulta muukalaisia hiedän maailmaansa...
Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa mykkä Leo etsii kadonnutta tyttöystäväänsä Berliinin hämärässä alamaailmassa, jossa nyrkit puhuvat suuta kovemmin.
Viisi opiskelijaa löydetään brutaalisti murhattuina kammottavan verilöylyn jäljiltä hylätystä ja ränsistyneestä talosta. Etsivä Mark Lewis ja osaston psykologi tohtori Elizabeth Klein kuulustelevat muutamia murhanäytelmästä selvinneitä nuoria, jotka kertovat olleensa aavejahdissa kirotuksi uskotussa talossa. Viattomaksi uskottu ajanviete muuttuikin yllättäen kuolettavaksi teurastusjahdiksi ja syyllinen on jotain pahempaa ja synkempää kun kukaan uskaltaisi kuvitellakaan.