Diktaattori on Charles Chaplinin ohjaama, käsikirjoittama ja myös osittain tuottama satiirinen komediaelokuva. Chaplin itse esiintyy 1940 valmistuneen yhdysvaltalaisen elokuvan kahdessa pääosaroolissa. Adolf Hitleriä, kansallissosialismia ja fasismia parodioiva teos oli Chaplinin ensimmäinen varsinainen äänielokuva, ja myös yksi hänen tunnetuimmista töistään.

Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia on Stanley Kubrickin ohjaama elokuva vuodelta 1964. Se on musta komedia, jossa käsitellään kylmän sodan kauhun tasapainoa, Yhdysvaltain vainoharhaista kommunismipelkoa ja ydinsodan uhkaa.

Kuningas Arthur ja hänen ympäripyöreän pöydän ritarinsa karauttavat Pyhän Graalin metsästykseen! Hevosia ei ole, mutta aseenkantajilla on toki kookospähkinänkuoret (klopoti-klpo!). Kauhistuttavat, joskin koomiset seikkailut odottavat sankareita. Sanavarastoltaan sangen rajoittuneet Ni-ritarit uhkaavat heidän henkeään ja rääväsuinen fransmanni taas pelottelee ilmavaiva-aseellaan. Ja killuttimillaan. Vastustajat ovat sisukasta sorttia: vaikka kädet ja jalat olisi sivallettu miekalla irti, hampaat ja kieli ivat edelleen terävät. Mutta niin vaan urheiden sankareiden matka jatkuu läpi häähumun ja ruttokylien, kunnes lopulta vastaan tulee hirmuinen ...tappajajänis?!

Monty Python -ryhmän terävin luomus on näppärä satiiri uskonnosta ja Hollywoodin eeppisistä elokuvista. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 33 jKr. Roomalaiset määräävät kaapin paikan, kaikkialla on kaoottista eikä messiaista tai heidän seuraajistaan todellakaan ole pulaa. Tarinan keskeinen hahmo on Brian Cohen, joka syntyi Beetlehemissä sen yhden tallin viereisessä tallissa. Lukuisten absurdien käänteiden kautta Briania erehdytään luulemaan uudeksi, luvatuksi messiaaksi ja hän joutuu keskelle uuden uskonnon aiheuttamaa pyörremyrskyä.

Shaun on 29-vuotias elektroniikkaliikkeen myyjä, jonka elämä kulkee eteenpäin kovin tasaisesti: aamulla töihin, töiden jälkeen tyttöystävä Liz ja kämppäkaverit mukaan, ja iltaa viettämään paikalliseen Winchester-pubiin. Sama rutiini jatkuu päivästä toiseen, joskus hieman enemmän krapulassa kuin edellispäivänä. Liz ei jaksa enää seurata touhua vaan lemppaa Shaunin pihalle ja vaatii häntä muuttamaan elämäntyyliään. Krapulainen Shaun joutuu kovin nopeasti ottamaan vastuuta kun asumalähiön ihmiset alkavat hiljalleen muuttua epäkuolleiden armeijaksi, joiden ainoa tuhoamiskeino on pään irrottaminen tai yleisesti aivomassan paloittelu pienempiin osiin. Shaun ja kämppis Ed tekevät suunnitelman: ensin käydään tappamassa vittumainen isäpuoli, pelastetaan äiti, haetaan Liz mukaan ja linnottaudutaan Winchesteriin. Hyvältä kuulostava suunnitelma saa kuitenkin uusia ulottuvuuksia eikä draamalta, verenlennätykseltä ja Queenin musiikilta voida enää välttyä.

Unikeko (Sleeper, 1973) on Woody Allenin varhaistuotannolle ominainen railakas ja usein höpsö mutta nautittava komedia.Allen esittää neuroottista terveysruokakauppiasta Milesia, joka menee sairaalaan pikku operaation vuoksi ja herääkin vasta vuonna 2173 utopistiselta vaikuttavaan ja nautintoihin keskittyvään totalitaariseen yhteiskuntaan. Miles värvätään väkipakolla vastarintaliikkeeseen, ja hän itse puolestaan kidnappaa mukaan pakomatkalle höpsön runoilijattaren (Diane Keaton).Unikeko kiitää huulesta ja sketsistä toiseen samanlaisella nopeudella kuin Allenin tämän filmin kerronnassa esikuvakseen ottama mykkäelokuvien slapstick-komiikka. Allen irvailee yhtälailla nykyajan ilmiöille kuin tieteiselokuvan kliseille. Samalla Unikeko on mallinäyte Allenin varhaisista vauhtikomedioista, joissa hän ei vielä ollut niin "tosissaan".

Peloton - ja älytön - Lone Starr ja hänen puoliksi ihminen/puoliksi koira -kaverinsa Barf kilpailevat aikaa vastaan vapauttaakseen prinsessa Vespan ilkeän Dark Helmetin kynsistä. Matkan varrella sankarimme kohtaavaat siirappisen gangsteri Pizza the Huttin, nenäkkään robotti Dot Matrixin ja viisaan pikkuilkimys Yogurtin, joka opettaa duollemme salaperäisen "Schwartzin" voiman, joka on tuova galaksiin rauhan - ja oheistuoteoikeudet!

Ohjaaja Mel Fun on epäonnistunut urallaan liian monta kertaa, mutta nyt hänellä on uusi (tai sittenkin vanha) idea jolla huono maine saadaan nostettua uudelle tasolle. Mel yrittää markkinoida filmiyhtiöille ideaansa uudesta mykästä elokuvasta. Ohjaaja perustelee ideansa sillä, että mykkäelokuvan tekeminen pelastaisi studion ylikansallisten monialayritysten ylivallalta. Uskomatonta kyllä, näin myös tapahtuu. Ja se paras (sanaton) apu tulee Melin ystäviltä ja työtovereilta Marty Eggsiltä (Marty Feldman) ja Dom Belliltä (Dom De Luise). Mel Brooksin parodisessa komediassa mykänfilmin perinne otetaan uuteen käsittelyyn. Tuloksena on absurdi, jopa irvokas filmi, joka unohtaa tietoisesti Chaplinin ja Keatonin komiikan.

David Zucker, Jim Abrahams ja Jerry Zucker perustivat Kentucky Fried Theaterin vuonna 1969 ja päätyivät 70-luvun puolivälissä Los Angelesiin. ZAZ-kolmikon ensimmäinen elokuva paljasti jo tulevan linjan: yhtä hyvin jännitys- ja katastrofileffoja kun porno ja karatefilmejä parodioiva raivoisa kooste näyttää iduillaan olevan anarkian esiasteen. Filmissä itsekin esiintyvä trio panee sarjatulella halvalla kaikkea elävää kuvaa, myös televisio ja mainokset saavat osansa. Uskomaton ilotulitus. Jos olet pitänyt elokuvista Hei, Me Lennetään, Top Secret tai Mies ja Alaston Ase -sarjasta, Kentucky Fried Movie -elokuvasta löytyvät alkujuuret...

Ali G on työtön vanhanapoika, joka hörhöilee kaveriensa kanssa, käy rankkaa reviirisotaa naapurijengin kanssa ja toimii nuoriso-ohjaajana lähiön vapaa-ajankeskuksessa. Keskus on kuitenkin päätetty lopettaa ja Ali G lähtee pyytämään parlamentin päättäjiltä apuja paikan säilyttämiseksi. Kohtalon oikusta hän pääsee vallan kabinetteihin ja jopa pääministerin oikeaksi kädeksi. Iso-Britannia painiskelee vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kanssa, Afrikassa on syttyä sota ja poliitikot kähmivät, mutta Ali G pelastaa maan. Hän saa aikaan uudistuksia, mutta joutuu samalla poliittiseksi pelinappulaksi, jolla yritetään syrjäyttää pääministeri. Sacha Baron Cohen nousi kaikkien tuntemaksi koomikoksi juuri satiirisella Ali G. -hahmollaan, joka omassa TV-show’ssaan paljasti älyttömyydellään ja typeryydellään lukuisten muiden ilmiöiden ja ihmisten vielä suuremman älyttömyyden ja typeryyden.