Pariisi kesäkuussa 1940. Sota on ovella, ranskan teillä vallitseva sekasorto on vertaansa vailla. Pakomatkan pölyt tarttuvat ihmisten mieliin ja kieliin. Roolit ja sosiaaliset asemat riisutaan viimeistään katuojassa, kun taivaalta putoaa pommeja. Hurskaimmat muuttuvat vihoviimeisimmiksi pedoiksi, ja köyhimmät anteliaimmiksi. Vihollinen valloittaa pelon ja sekaannuksen vallassa olevan maan. Ranskalaisten on nieltävä ylpeytensä ja avattava sotilaille kotiensa ovet. Vastarintaliike elää omaa elämäänsä, kaikki pelkäävät ja suurin osa ihmisistä koettaa olla enemmän tai vähemmän mieliksi - toisilleen, saksalaisille, porvareille, kapinoitsijoille. Sotaa käydään rintamalla, mutta myös ihmisten mielissä. Elokuva paljastaa pienin ja viiltävin keinoin ihmisen raadollisuuden. Kuka antaisi henkensä toisen puolesta? Kuka luopuisi viimeisestä leipäpalastaan? Kuka ei varastaisi, jos rakkaitten henki on kyseessä? Kuka ei tuomitsisi rakkautta viholliseen?

Toinen maailmansota, Italia on romahtamaisillaan, liittoutuneiden joukot ovat liikekannalla, mutta natsi-Saksa on yhä vallassa. Joukko englantilaisia on sotavankileirillä Italiassa. Leiriin tuodaan uusi vanki, amerikkalainen lentovoimien eversti, joka alkaa valmistella mielikuvituksellista vankilapakoa. Vankien johtajana oleva britti-upseeri ei lämpene pako-ajatukselle, mutta hänenkin on miehistön paineen alla hyväksyttävä suunnitelma kaikessa mielettömyydessään. Saksalaisiin univormuihin pukeutuneina vangit kaappaavat saksalaisjunan ja ohjaavat sen Italian halki pohjoiseen, kohti Sveitsin rajaa. Mutta matka halki natsien miehittämän pohjois-Italian on pitkä ja vaarallinen.

Tammikuussa 1943 Hitler antoi määräyksen, että kaikki jugoslavialaiset partisaanijoukot oli tuhottava. Tuhansien muiden pakolaisten kanssa partisaanit pakenivat pohjoiseen, jossa ainoa reitti pakoon kulki Neretva-joen sillan yli.

Kenelle kellot soivat (For Whom the Bell Tolls) on Sam Woodin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1943. Se perustuu Ernest Hemingwayn vuonna 1940 ilmestyneeseen romaaniin Kenelle kellot soivat. Elokuva kertoo yhdysvaltalaisesta miehestä Espanjan sisällissodassa (1936–1939). Tarina perustuu Hemingwayn omiin sotakokemuksiin lehtimiehenä.Katina Paxinou sai Oscarin osastaan Pilarina.Elokuvan alkuperäinen pituus oli 170, mutta teatterilevitykseen sitä lyhennettiin 134 minuuttiseksi. 1990-luvulla siitä julkaistiin DVD:nä 166 minuutin pituinen versio, jonka pituusero johtuu eri kuvataajuudesta.