Hongkong vuonna 1962. Samaan vuokrataloon, samaan rappuun muuttaa samana päivänä kaksi nuorta avioparia. Nainen ja mies ohittavat toisensa ahtailla käytävillä, kapeissa portaissa ja pimeillä kujilla. He tuskin vilkaisevat toisiaan. Nainen on matkalla nuudelikojulle. Mies polttaa tupakkaa ja pitää sadetta. Kumpikin on aina yksin. Heidän puolisojensa kasvoja emme näe, kuulemme vain heidän äänensä. Pian käy ilmi, että näillä puolisoilla on suhde...

Toy Story – leluelämää sijoittuu maailmaan, jossa leluilla on oma elämänsä, kun ihmiset eivät ole paikalla. Se vie elokuvankatsojat fantastisen hauskalle matkalle, joka nähdään pääasiassa kahden kilpailevan lelun silmin: narusta vedettävän puhuvan cowboylelu Woodyn ja sankarillisen avaruustoimintahahmon Buzz Lightyearin. Koomisen yhteensopimaton kaksikko oppii lopulta panemaan erimielisyytensä syrjään, kun ne joutuvat eroon omistajastaan Andysta ja löytävät itsensä hulvattomasta seikkailuntäyteisestä tehtävästä. Ainoa keino selvitä on muodostaa kiusallinen liitto.

Gary ”Eggsy” Unwin on isänsä menettänyt nuori mies, jonka elämältä puuttuu päämäärä. Kaikki muuttuu hänen tutustuessaan isänsä kollegaan, Harry Hartiin, joka näkee nuoressa katujen kasvatissa potentiaalia ja ottaa Eggsyn siipiensä suojaan. Tarkoitus on kasvattaa nuorukaisesta isänsä kaltainen salainen agentti, mutta ennen kaikkea herrasmies. Hart nimittäin on hienostoräätäliliikkeensä kulissien takana vanhan, salaistakin salaisemman ja loputtoman resurssit omistavan Kingsman tiedustelu- ja suojelujärjestön jäsen. Katujen kasvatti joutuu samaan rankkaan koulutus- ja karsintaputkeen yläluokkaisten nuorien kanssa, ja joutuu altavastaajana osoittamaan arvonsa myös itselleen. Samaan aikaan eksentrinen IT-miljardööri Richmond Valentine punoo omia kieroutuneita juoniaan maapallon kestokyvyn pelastamiseksi liialliseksi kasvaneelta ihmiskunnalta. Hart ja lopulta myös Eggsy joutuvat avoimeen, vauhdikkaaseen ja kaikin mahdollisin välinein käytävään taisteluun maailman kohtalosta.

Lelut ovat palanneet kaupunkiin ja ovat jälleen valmiita leikkimään. Tämä seikkailukomedia potkaistaan käyntiin, kun Andy lähtee cowboyleirille ja jättää lelut oman onnensa nojaan. Tapahtumat ottavat isomman vaihteen, kun pakkomielteinen lelujenkeräilijä ja Alin leluladon omistaja Al McWhiggin (Wayne Knight) sieppaa Woodyn (Tom Hanks). Alin asunnossa Woody saa tietää olevansa arvokas keräilylelu 1950-luvun tv-ohjelmasta nimeltä Woodyn jengi, ja hän tapaa muita arvokkaita leluja samasta ohjelmasta: cowgirl Jessien (Joan Cusack), Napakymppi-hevosen ja Mainari Paukku-Peten (Kelsey Grammer). Rikospaikalla Buzz Lightyar (Tim Allen) ja Andyn huoneen jengi, eli Herra Perunapää (Don Rickles), Slinky-koira (Jim Varney), Rex (Wallace Shawn) ja Röh (John Ratzenberger) syöksyvät toimeen pelastaakseen ystävänsä joutumasta museoesineeksi. Lelut joutuvat pulaan toisensa jälkeen rohkealla matkallaan, kun ponnistelevat saadakseen tuotua Woodyn kotiin ennen Andyn paluuta.

Kilpa-autoässä Salama McQueen elää elämää pikakaistalla, kunnes kiertotie saa hänet jäämään jumiin Syylari Cityyn, valtatie 66:n varrella uinuvaan kylään. Siellä hän tapaa Sallin, Martin, Doc Hudsonin ja koko joukon hulvattomia hahmoja, jotka auttavat häntä näkemään elämässä olevan kyse muustakin kuin pokaaleista ja maineesta.

Käytyään lukion (vieläpä kahteen kertaan) konstaapelien Schmidt ja Jenko elämään on luvassa isoja muutoksia, kun he joutuvat peitetehtäviin paikalliseen yliopistoon. Kun Jenko löytää sukulaissielunsa futisjoukkueesta ja Schmidt soluttautuu boheemeihin taideopiskelijapiireihin, he joutuvat asettamaan yhteistyönsä kyseenalaiseksi. Heidän pitäisi sekä ratkaista juttu että samalla selvittää, voiko heidän välillään vallita edelleen tolkullinen ystävyyssuhde. Ja jos nämä kaksi henkistä teiniä voivat kasvaa fukseista aikuisiksi miehiksi, yliopisto voi lopulta olla parasta, mitä heille on koskaan tapahtunut.

Kun vaara on suurin, täytyy ottaa svengaavan 1960-luvun superagentti pakkasesta ja laittaa takaisin kentälle. Sen kummempaa tarinaa ei tarvita, kun parodian kohteena ovat James Bondin kultakauden leffat sekä koko 1960-luku. Hervoton Mike Myers esittää sekä omituista sankaria ja omituisempaa konnaa. Jos vanhat agenttileffat eivät ole tuttuja, suuri osa vitseistä ei osu maaliinsa.

Kun Shrek meni naimisiin Fionan kanssa, viimeinen asia mitä hän halusi, oli tulla kuninkaaksi. Hän kuitenkin löytää itsensä juuri siitä tilanteesta, kun appiukko yllättäen potkaisee tyhjää. Ellei Shrek yhdessä uskollisten ystäviensä Aasin ja Saapasjalkakissan kanssa löydä sopivaa kuningasta Kaukaiselle maalle, saattaa tämä vihreä jätti periä valtikan. Lupaavin kandidaatti kruununperijäksi on Fionan serkku Artie, joka on alisuorittava keskiaikainen lukiolaislintsari. Artien käännyttäminen onkin sitten suurempi haaste kun Shrek toivoi

Austin Powers palaa entistä ehompana, mutta ei kovin monen uuden vitsin kanssa. Hahmogallerian kasvaessa huomio on yhä enemmän muissa kuin Austinissa. Siksipä komedia ei pohjaudu yhtä vahvasti agenttiparodiaan, vaan luottaa yhä enemmän perinteiseen kreisikomediaan. Nyt vaarassa on Austinin "mojo", eikä libidoton agentti voi pelastaa maailmaa.

86-vuotias Zisman ja hänen 8-vuotias tyttärenpoikansa Billy matkaavat autolla Yhdysvaltojen halki, ja matkan aikana Irving tutustuttaa nuoren ja vaikutuksille alttiin Billyn tilanteisiin, joissa lastenkasvatus saa kokonaan uuden määritelmän. Kaksikko tapaa miesstrippareita, nyrpeitä lapsimissejä (ja heidän yhtä nyrpeitä äitejään), hautajaisvieraita, moottoripyöräjengiläisiä sekä paljon muita pahaa-aavistamattomia ihmisiä.

Albert Stark on lammasfarmari ja suuri pelkuri. Juuri jälkimmäisen ominaisuuden vuoksi hän on kyennyt selviämään hengissä villiäkin hurjemmassa lännessä. Väärään maailmaan syntynyt Albert on kurkkua myöten täynnä villiä länttä, jossa minä tahansa hetkenä voi kuolla joko väkivallan, taudin tai jonkun epämääräisen sattuman oikusta. Pelkurimaisuudesta on siis kiistatonta hyötyä, mutta se ei paimenen tyttöystävälle riitä. Nainen jättää paimenen viiksekkään naistenmiehen vuoksi ja kimmastunut Albert haastaa viiksivallun kaksintaisteluun - vaikkei osaa edes ampua. Kaupunkiin saapunut mystinen kaunotar, Anna, haluaa auttaa Albertia ja opettaa hänet ampumaan. Samalla parivaljakon tunteet toisiaan kohtaan syvenevät. Onni ei ole kuitenkaan pysyvää, sillä pelottava Clinch Leatherwood saapuu kaupunkiin haastamaan riitaa. Odotettavissa onkin taas yksi välienselvittely.

Kolmas Austin Powers -elokuva kehittelee Austinin ja Dr. Evilin konfliktin lähes kreikkalaiseksi tragediaksi. Vanhat traumat purkaa Austinin isä Nigel Powers, jota esittävä cockney-stara Michael Caine oli yksi leffasarjan innoittajista. Tarinan pahis on hollantilainen superrikollinen Goldmember, jota Austin jahtaa isänsä ja räväkän Foxxy Cleopatran kanssa.

Panttilainaamosta löytyvä vanha vihkisormus laittaa liikkeelle uskomattoman tapahtumaketjun. Hävyttömän hauskasta takaa-ajokaaoksesta ei puutu narkomaaneja, skinheadejä, seksikkäitä zombie-neitoja - mahtuupa joukkoon yksi Elvis-imitaattorikin. Elokuvan päärooleissa nähdään kova kolmikko: Paul Walker, Matt Dillon ja Brendan Fraser. Elijah Wood tekee elokuvassa roolin, jonka jälkeen miehen puhtoinen siloposki-imago ei ole enää entisensä...