John Ford ohjaama ja John Waynen tähdittämä, vuosiin 1868-77 sijoittuva lännenelokuva on toistuvasti valittu kaikkien aikojen parhaiden lännenelokuvien joukkoon. John Waynen näyttelemä Ethan Edwards palaa kotiin, veljensä ja tämän perheen luo, pitkäksi venähtäneeltä sotaretkeltään. Tuskin Ethan on ehtinyt asettua taloksi, kun pitäjän lainvartija ja pappi, kapteeni Clayton ilmestyy paikalle värväämään miehiä karjavarkaiden perään. Karjavarkauden osoittauduttua hämäykseksi on jo myöhäistä - intiaanit ovat surmanneet Ethanin veljen, tämän vaimon ja pojan. Perheen kaksi tytärtä on otettu vangiksi. Veljensä perheen kohtalosta raivostunut Ethan yhdessä veljensä puoliverisen kasvattipojan Martinin ja veljentyttärensä Lucyn sulhasen Brad Jorgensenin kanssa lähtee intiaanien perään, tarkoituksenaan pelastaa tytöt.

Josey Wales on maanviljelijä, jonka elämä kääntyy ylösalaisin kun farmille saapuu joukko pohjoisvaltioiden sotilaita, jotka käyttävät sotaa hyvänä tekosyynä ryöstää ja raiskata kaikki vastaan tuleva. Joukko polttaa Joseyn kodin ja tappaa tämän vaimon ja pojan. Josey vannoo kostoa ja suuntaa kulkunsa pois kotisijoiltaan, liittyen etelävaltioiden joukkoihin. Kostettuaan perheensä raa'an murhan Wales joutuu itse tappajien takaa-ajamaksi ja hänestä tulee lainsuojaton. Hän ratsastaa mieluiten yksin, mutta muutama nukkavieru hylkiö lyöttäytyy hänen matkaansa, eikä Wales voi jättää heitä oman onnensa nojaan.

Näin valloitettiin villi länsi (How the West Was Won) on laaja eepos Yhdysvaltain lännen tutkimisesta, uudisraivaamisesta ja asuttamisesta 1800-luvun alusta vuosisadan loppuun. Tarinaa kerrotaan yhden suvun seikkailujen kautta. Sukupolvi seuraa toistaan, samalla kun laki ja järjestys tekevät hiljalleen tuloaan neitseelliselle preerialle. Kuvaus sisältää niin kultarynnäkön, sisällissodan kuin rautateiden rakentamisen intiaanien maille. Elokuvaan valittiin neljä eri ohjaajaa, jotka vastasivat tarinan eri ajanjaksoista. Teos on poikkeuksellisen muhkea lännenelokuva, joka kuului lajityypin suurimpiin satsauksiin 1960-luvulla. Se oli myös ensimmäinen näytelmäelokuva, joka kuvattiin Cinerama-nimisellä, aikaisemmin vain matkailuelokuvissa käytetyllä laajakangasjärjestelmällä.

Eletään vuoden 1870 Amerikassa. Rauhallinen, tanskalaissyntyinen uudisasukas Jon saa vuosien odotuksen jälkeen mantereelle myös vaimonsa ja poikansa. Jo matkalla asemalta kotitilalle Jonin perhe joutuu silmittömän rikoksen kohteeksi. Vaimo ja poika tapetaan ja surun murtama mies kostaa vääryyden samalla mitalla. Kostotoimenpiteet sytyttävät pahamaineisen Delaruen jengin vihan ja Jon on veljensä Peterin kanssa kaksin voimakasta, keinoja kaihtamatonta ja kostonhimoista vihollista vastaan. Jonin vaihtoehdoiksi jää joko paeta tai laittaa koko korruptoituneen Black Creekin kaupungin järjestys uuteen uskoon.

Puoliverinen (Flaming Star) on Don Siegelin ohjaama vuonna 1960 valmistunut yhdysvaltalainen elokuva, jonka pääosassa on Elvis Presley. Elvis Presley on Pacer Burton, intiaaniäidin ja valkoisen isän puoliverinen poika, joka joutuu valitsemaan puolensa intiaanien ja valkoisten taistelussa.

Hyväntahtoinen huijari Joe Thanks kiertelee villiä länttä päämääräämättömästi, luottaen onneensa ja asekätensä nopeuteen. Nyt Joe on lyöttäytynyt yhteen puoliverisen Steam Engine Billin ja villisydämisen neitosen, Lucyn kanssa. Kolmikolla on tähtäimessä elämiensä rahakkain keikka, 300 000 dollarin rahalähetys. Mutta kun he saavat kuulla, että myös häikäilemätön ratsuväen majuri Cabot joukkoineen on rahojen perässä, ja lisäksi suunnittelemassa verilöylyä intiaaneille, kuviot monimutkaistuvat. Kolmikko päättää estää Cabotin aikeet...

Neljä naista on pakomatkalla. Lainsuojattomaksi leimattu, etsintäpartion takaa-ajama ja Pinkertonin etsivien jäljittämä nelikko joutuu turvaamaan toisiinsa pysyäkseen hengissä. Kun häikäilemätön roistojoukko kaiken lisäksi osoittautuu luultua kierommaksi, on naisten vaihdettava taktiikkaa: on aika lopettaa pakoilu ja ryhdyttävä taisteluun.

Mies lähtee reppureissulle Adirondackin High Peaksille. Häntä varoitetaan pirullisesta intiaanilegenda Wendigosta, mutta hän viis veisaa neuvoista. Äkkiä hän huomaa olevansa aivan yksin ja eksyksissä ja joutuu kauhuissaan kamppailemaan hengestään.