Sergio Leonen eeppinen ja mukaansatempaava alamaailman kuvaus, joka kattaa 50 vuotta historiaa. Robert De Niro ja James Wood esittävät kaveruksia, joiden ystävyys joutuu koetukselle kuoleman ja mysteerin pyörteissä. Kaverukset aloittavat uransa viinan salakuljettajina ja päätyvät lopulta gangsterikuninkaiksi. Vahvaan tukikaartiin kuuluvat Tuesday Weld, Joe Pesci, Jennifer Connelly ja Elizabeth McGovern.
Tri Caligarin kabinetti (Das Cabinet des Dr. Caligari) on vuonna 1920 ensi-iltansa saanut saksalainen mykkäelokuva. Robert Wiene ohjasi sen Carl Mayerin ja Hans Janowitzin käsikirjoituksen pohjalta. Elokuvaa pidetään sekä kauhufiktion että ekspressionistisen elokuvataiteen merkkipaaluna. Se oli myös ensimmäinen elokuva, jonka loppuratkaisussa tarinan asetelma käännetään päälaelleen edeltäviin tapahtumiin nähden.
Amelie eli ylisuojatun lapsuuden. Äidin kuoltua merkillisessä onnettomuudessa lääkäri-isä piti hänet turvassa maailman pahuudelta. Pieni tyttö kaipasi hellyyttä, mutta isän ainoa kosketus tapahtui kuukausittaisen lääkärintarkastuksen yhteydessä. Pikkuisen pulssi kiihtyi moisesta. Isä luuli tyttärensä kärsivän sydänvaivasta. Erakkona kasvaneesta tytöstä tulee Deux Moulins kahvilan tarjoilija ja vakio-asiakkaiden suosikki. Prinsessa Dianan auto-onnettomuudesta alkava outojen sattumien summa vie hänet uuden elämän-tehtävän pariin. Amelie haluaa olla onnen kipinöitä ympärilleen kylvävä suojelusenkeli.
Viimeiseen hengenvetoon (À bout de souffle) on ranskalaisen Jean-Luc Godardin ohjaustyö vuodelta 1960 ja yksi Ranskan uuden aallon elokuvan avainteoksia.Godardin ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva perustuu uuden aallon ohjaajakollega François Truffautin käsikirjoitukseen ja ensi-iltansa se sai vuosi Truffautin 400 kepposta -elokuvan jälkeen. 1959 oli ensi-iltaan ehtinyt myös Alain Resnais'n Hiroshima, rakastettuni. Kolmikko laski perustan elokuvan uudelle aallolle. Viimeiseen hengenvetoon sai tuoreeltaan tunnustusta visuaalisen tyylinsä ja filmissä sovelletun hyppyleikkauksen ansiosta.
Tapahtumapaikkana on aina taksi, jossa toisiaan sivuavat mitä erilaisimmat ihmiskohtalot. Elokuvan ehdottomina helminä ovat kohtaukset New Yorkista: Itä-Saksalaisen emigrantin ja Brooklyniläisen YoYon kumppanuuden kehittyminen, Roomasta: suositun koomikon, Roberto Benignin sanallinen ilotulitus sekä Helsingistä, missä apeat miehet potevat elämän tuskaa hyisen yön kynnyksellä.
Coenin veljekset tarjoilevat monitasoisen ja graafisen vision USA:n organisoidusta rikollisuudesta. Kieltolain aikaisiin arvaamattomiin kulisseihin sijoittuva elokuva esittelee ikimuistoisen konnien kavalkadin täynnä tappajia ja huijareita. Leo (Albert Finney) on hyväntahtoinen irlantilaisgangsteri ja poliittinen päällikkö, joka hallitsee itäistä kaupunkia antisankari Tomin (Gabriel Byrne), luottomiehensä ja neuvonantajansa, avustuksella. Heidän otteensa alueestaan on kuitenkin uhattuna kun italialainen mafioso Johnny Casper (Jon Polito) ja tämän häikäilemätön kätyri Eddie Dane (J. E. Freeman) pyrkivät reviirille. Tom yrittää pitää rauhaa yllä, mutta naisasiat sotkevat hänen välinsä Leoon, ja Tom on yllättäen puun ja kuoren välissä alamaailman valtataistelun keskellä. Miller's Crossing tihkuu tiukkaa toimintaa, loistokasta kuvausta, mustaa huumoria ja järkyttävää väkivaltaa. Elokuvan tiivis ja yllätyksekäs tarina kiristyy kuin hirttoköysi, eikä mikään ole aivan sitä miltä näyttää.
Toimittajan urasta haaveileva Andrea päätyy avustajaksi Runway-muotilehteen, jota palvottu ja pelottava Miranda Priestly johtaa rautaisin ottein. Andrean idealismi karisee nopeasti, kun hän yrittää selvitä pomon antamista tehtävistä, jotka tuntuvat välillä mahdottomilta. Mutta muodin edelläkävijöillä on myös etuja, joista tavikset voivat vain haaveilla.
Tositarina Lee Israelista, amerikkalaisesta kirjailijasta, joka tunnetaan parhaiten siitä, että hän väärensi suuren määrän kirjeitä ja myi ne uudelleen. Elokuva perustuu hänen omaelämäkertaansa vuodelta 2008. Lee Israel aloitti uransa freelance-kirjailijana 1960-luvulla, mutta vuonna 1992 ura oli ohi. Ansaitakseen rahaa hän alkoi kirjoittaa kirjeitä kuolleiden kirjailijoiden ja näyttelijöiden nimissä.
Kate kuulee Pariisista uhkaavia uutisia kihlatultaan ja säntää Pariisiin lentopelkoaan uhmaten pelastaakseen suhteensa. Matkalla hän kohtaa pikkurikollisen, ja tapaamisesta kasvaa muutakin kuin ohimenevä episodi rakkauden kaupungin taivaan alla.
Isabel suuntaa kohti Pariisia auttaakseen sisartaan, jonka ranskalainen aviomies on jäänyt nalkkiin petturuudesta. Saadakseen avioliittolupausten sijaan muuta ajateltavaa, sisarukset pistävät Pariisin sekaisin osallistumalla monenmoisiin juhliin minglaillen niin paikallisten kuin maahanmuuttajien seurassa. Tiedossa on läjäpäin kulttuuriromantiikkaa, kulttuurikolareita ja... skandaaleja.