Rakkaustarina yksinäisestä lääkäristä ja ahdistuneesta arkkitehdista, jotka kommunikoivat mystisen kirjelaatikon kautta ja rakastuvat. Pian ilmenee, että he asuvat samassa paikassa, samassa talossa mutta eri aikoina - kahden vuoden päässä toisistaan.

Bill ja Ted ovat idiootteja. Koulu on toisijainen asia ja bändi ensisijainen vaikkei osata edes soittaa. Koulu kuitenkin saa tarpeekseen ja uhkaus on seuraava: mikäli historian esitelmä ei mene läpi se on fudut ja sekös on kauheaa; sillä jos fudut tulee niin Bill lentää kuin leppäkeihäs kohti sotilaskoulua ja bändille ja ystävyydelle voidaan sanoa hyvästit. Onneksi pojat saapuu pelastamaan tulevaisuudesta mies nimeltä Rufus (Carlin), joka lahjoittaa pojille käyttöönsä aikakoneen. Seikkailu alkakoon!

Bill ja Ted ovat edelleenkin yhtä hölmöjä kuin viimeksikin (Billin ja Tedin uskomaton seikkailu, 1989) ja he soittavat yhä Wyld Stallyns -bändissään, yhdessä keskiaikaisten tyttöystäviensä Elizabethin ja Joannan kanssa. Villistä seikkailustaan huolimatta Bill ja Ted eivät olekaan sellaisia superjulkkiksia kuin olisivat kenties toivoneet ja yrittävät edelleen saada musiikkinsa kuuluviin. Tulevaisuudessa bändin breikkaus on kuitenkin mahdollinen ja paha De Nomolos ryhtyy juonittelemaan mullistaakseen maailman. Hän lähettää Billin ja Tedin robottikloonit menneisyyteen tappamaan todelliset Billin ja Tedin, jotta he eivät koskaan räjäyttäisi ihmiskunnan tajuntaa musiikillaan.