Trinity ja Bambino palaavat kotiin. Isänsä ”kuolinvuoteella” pojat lupaavat tehdä yhteistyötä, ja Bambinon on koulutettava veljestään kunnollinen hevosvaras. Trinity osoittautuu ryöstön hetkellä kuitenkin liian hyväsydämiseksi, ja ihastuu ryöstökohteen tyttäreen. Tavatessaan perheen uudemman kerran, Trinity valehtelee heidän olevan liittovaltion agentteja. Tuo tieto päätyy väärille korville ja paikallinen pohatta Parker lahjoo heidät ummistamaan silmänsä. Trinityn uteliaisuus herää, eikä häntä kiinnosta hevosvarkaudet lainkaan. Johtolangat vievät miehet lähetysasemalle, jossa käydään kauppaa salakuljetetuista aseista.
Lago-nimiseen kaupunkiin saapuu kuumuuden keskeltä vieras mies, joka on kaikkia muita parempi ampuja, hiljainen ja määrätietoinen. Hänen taitonsa huomattuaan kaupungin sheriffi värvää miehen suojelemaan kylää kolmelta vankikarkurilta. Aluksi mies onkin kyläläisten puolella, mutta käskeekin lopuksi maalaamaan koko Lagon punaiseksi ja vaihtamaan sen nimeksi Hell. Muukalainen ”jakaa oikeutta” ja takaumien kautta paljastuu totuus. Mies on entinen Lagon sheriffi, jonka kyseiset kolme vankikarkuria olivat aikoinaan ruoskineet miltei hengiltä. Kaupunkilaiset eivät silloin auttaneet sheriffiä ja luulivat tämän jo kuolleen, mutta hänpä saapuikin kostamaan. Vastapalveluksena suojelustyöstä muukalainen vaati saada kaiken - majoituksen, ruoat, juomat ja huorat - ilmaiseksi.
Itsepäinen revolverisankari, Django, vetää raskasta arkkua halki tuulen tuivertaman erämaan. Kuka hän on? Ja kuka, tai mikä, lepää mystisessä kirstussa? Kun Sergio Corbuccisin ohjaama Django sai ensi iltansa, oli se väkivaltaisin lännenelokuva koskaan. Useissa maissa elokuvan esittäminen kiellettiin kokonaan. Silti, elokuvasta tuli jättiläismäinen maailmanlaajuinen menestys ja plagioijien ehtymätön innoituksen lähde. Jäljitelmiä ja Djangon nimellä ratsastaneita elokuvia on ilmestynyt vuosien mittaan useita kymmeniä.
Näin valloitettiin villi länsi (How the West Was Won) on laaja eepos Yhdysvaltain lännen tutkimisesta, uudisraivaamisesta ja asuttamisesta 1800-luvun alusta vuosisadan loppuun. Tarinaa kerrotaan yhden suvun seikkailujen kautta. Sukupolvi seuraa toistaan, samalla kun laki ja järjestys tekevät hiljalleen tuloaan neitseelliselle preerialle. Kuvaus sisältää niin kultarynnäkön, sisällissodan kuin rautateiden rakentamisen intiaanien maille. Elokuvaan valittiin neljä eri ohjaajaa, jotka vastasivat tarinan eri ajanjaksoista. Teos on poikkeuksellisen muhkea lännenelokuva, joka kuului lajityypin suurimpiin satsauksiin 1960-luvulla. Se oli myös ensimmäinen näytelmäelokuva, joka kuvattiin Cinerama-nimisellä, aikaisemmin vain matkailuelokuvissa käytetyllä laajakangasjärjestelmällä.
Kuudestilaukeava lanteillaan ja mielessään polttava toive kostosta, salaperäinen nainen ratsastaa jumalanhylkäämään loukkoon nimeltä Redemption. Hän on palannut selvittämään välinsä tämän paheiden pesän pormestarin kanssa. Vaikka kaupungilla on oma lakinsa, hän aikoo latoa pöytään uudet pykälät...
Hyväntahtoinen huijari Joe Thanks kiertelee villiä länttä päämääräämättömästi, luottaen onneensa ja asekätensä nopeuteen. Nyt Joe on lyöttäytynyt yhteen puoliverisen Steam Engine Billin ja villisydämisen neitosen, Lucyn kanssa. Kolmikolla on tähtäimessä elämiensä rahakkain keikka, 300 000 dollarin rahalähetys. Mutta kun he saavat kuulla, että myös häikäilemätön ratsuväen majuri Cabot joukkoineen on rahojen perässä, ja lisäksi suunnittelemassa verilöylyä intiaaneille, kuviot monimutkaistuvat. Kolmikko päättää estää Cabotin aikeet...